Sammisaq: Spiralilersuineq

Folketingimi ilaasortat: Eqqartuussivilersuussinermi naalagaaffik inissisimanerluppoq

Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimaneq pillugu arnat 143-t naalagaaffimmik eqqartuussivilersuussinerat Christiansborgimi politikerit paasisinnaalluarpaat.
Ministeriunerup Mette Frederiksenip tikeraarnerani juunimi 2023-mi akerliussutsimik takutitsisoqarmat, spiralilerneqarsimasut sinnerlugit oqaaseqartartoq Naja Lyberth (talerperleq) oqalugiarpoq. Assi © : KNR
marsip 05-at 2024 12:32
Nutserisoq Alice Sørensen

Arnat eqqartuussivimmut tunniussinerat paasisinnaavarput.

Dankit  naalagaaaffiata arnanit 143-nit spiralilerneqarsimasunit inuit pisinnaatitaaffinik unioqqutitsisimaneraallutik 43 millionit koruunit missaannik taarsiivigineqarusullutik eqqartuussivimmut ataasinngornermi tunniunneqarnerat pillugu, Danmarkimi folketingimi ilaasortat taama qisuariarput. 

Kalaallit amerliartupilooqqunagit danskit oqartussaasuisa pilersaarusiamik 1960-ikkunni 70-ikkunnilu kalaallit arnartaanik spiralilersuinerat suliami pineqarpoq. Arnat ilaat taamani 13-iinnarnik ukioqarput sulilu atoqateqarsimanatik. Pisorlu "Spiralkampagnen"-mi DR-imit 2022-mi podcastinngorlugu oqaluttuarineqarpoq.

Spiralilersuisimaneq suua?

  • DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
  • DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
  • Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
  • Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
  • Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
  • Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
  • Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
  • Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput. 
  • Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaaneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.

Arnat eqqartuussivilersuussinissaminnik aalajangernerat Inuit Ataqatigiit folkentingimi ilaasortaatitaanit Aaja Chemnitzimit taperserneqarpoq. 

- Taputartuussinnginnissaq pingaaruteqarpoq. Pisoq qulaajarniarlugu politikkikkut sulineq ingerlavoq. Suliamili inuit aamma pineqarput, arnat maannamut 143-it akuersisinneqaratik spiralilerneqarsimasut pineqarput, taanna oqarpoq. 

Spiralilersuinissamik politikerit aalajangersimanerat inuiannik nungusaanertut Siumup folketingimi ilaasrtaatitaanit Aki-Matilda Høegh-Damimit oqaatigineqareerpoq. 

Taassumalu arnat aamma tapersersorpai. 

- Inuiannik nungusaanerup isumaa inuit pisinnaatitaaffinnik innarliinikkut pisimasoq, inuiaqatigiit naalagaaffiullu nassuerutigisarisaqarpaat iliuuseqarfigalugulu, allakkatigut akissuteqarluni Aki-Mathilda Høegh-Dam KNR-imut allappoq. 

Qisuariarsimasussaagaluartut

Arnat 67-iullutik ukioq kingulleq oktobarimi taarsiivigeqqullutk piumasaqarnerat naalagaaffiup qisuariarfiginngimagu  naalagaaffik maanna eqqartuussivimmut tunniunneqartoq, arnat eqqartuussisuserisuat Mads Pramming Ehmer Pramming advokatineersoq KNR-imut ataasinngornermi oqaluttuarpoq. 

Taarsiivigineqarnissamillu piumasaqartut taamanerniit marloriaatinngorput. 

Naalagaaffiullu taarseeqqusissummut qisuariarsimannginnera ernumanartoq, Aki-Matilda Høegh-Dam isumaqarpoq.  

- Naalagaaffiup qisuariannginnera ernumanarpoq. Suliap ilungersunartup pingaartinneqannginneranik innarliinernullu naalagaaffiup akisussaaffimmik tiguserusunnginneranik ersersitsivoq, taanna KNR-imut allappoq. 

Suliap tassunga killinnera Karina Lorentzen Denhardtip Socialistisk Folkepartiimersup (SF) aamma uggoraa. 

- Naalagaaffiup suliami uani inissisimanera ajorluinnarpoq. 

- Arnat innarlerneqarput. Ilaat utoqqalipput taamaammallu innarlerneqarsimanerni nassuerutigineqarnissaanut sivisoorujussuarmik utaqqisinnaanngillat. Kukkuneq aaqqinniarlugu arnanut innarliineq nassuerutigalugu naalagaaffik nammineerluni iliuuseqarsimasussaagaluarpoq, Karina Lorentzen Denhardt folketingimi nunarput pillugu ataatsimiititaliami aamma eqqartuussiveqarnermut ataatsmiititaliami ilaasortaasoq taama oqarpoq. 

Christian Friis Bach Radikale Venstre sinnerlugu issittoq pillugu oqaaseqartartoq aamma isumaqataavoq. 

- Tassunga killittoqarnera aliasuutigaara arnalli paasisinnaavakka. Qulaajaaneq kigaatsumik ingerlanneqarpoq, arnallu tusaaneqanngitsutut piumasaqarnerminilu soqutigineqanngitsutut misigisimapput. Suliaq eqqortuliortoqarneranik upperineqarnermillu misigissutsinut pingaaruteqarpoq, Christian Friis Bach akissuteqarluni KNR-imut allappoq. 

Inuiaqatigiinnut kingunipiluit annertuut

Suliniutit politikkikkut ingerlanneqartut spiralilersuisimanermut tunuliaqutaasut sukumiisumik qulaajarneqarnissaat anguniarlugu arlaannaanulluunnit attuumassuteqanngitsunit misissuisitsineq naalakkersuisunit danskillu naalakkersuisuinit aallartinneqarpoq. 

Qulaajaanerup 2025-mi naammassinissaa pilersaarutaavoq. 

Pisulli eqqortumik tulleriiaarneqartariaqartut Liberal Alliancep nunarput pillugu oqaaseqartartua Carsten Bach isumaqarpoq.

- Pineqartumi pisussaq maanna eqqortutuaq tassaavoq misisssuineq. 

- Arnat naammagittarsinnaajunnaarlutik inatsisitigut inissiissoqarnissaa utaqqisuunnnajunnaarmassuk paasisinnaalluarpakka, Taamaammat qulaajaanerup saniatigut allamik pisoqarnera ajunngitsuusoraara, taamaalilluni inissittoqassaaq, taanna KNR-imut taama oqarpoq. 

Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani Danmarkimullu atanerani suliaq taarsiornartutut isigisariaqartoq Aaja Chemnitz isumaqarpoq. 

- Arnapassuit meerartaarsinnaajunnaarput. Tamannalu arnanut ataasiakkaanut inuiaqatigiinnullu annertuumik kingunipiloqarpoq. Meeqqammi piumassuserinngisaminnik spiralilerneqarsimanngitsuuppata inuiaqatigiiusugut amerlanerusimasinnaagaluarpugut, taanna oqarpoq. 

Suliaq alianartoq

Arnat spiralilersorneqarsimasut taarseeqqusinerat eqqartuussivilersuussinerallu pillugu danskit nunamut namminermut peqqinnissaqarfimmullu ministeriat Sophie Løhde (V) KNR-imit apersorniaraluarparput iluatsinngilarli. 

Sophie Løhdeli allakkatsigut ima akissuteqarpoq: 

- Suliaq sutigut tamatigut alianartoq iternga tikillugu misissuiffigineqassaaq, taamaammallu qulaajaaneq arlaanaannut attuumassuteqanngitsunit misissuiffiusoq aallartinneqarpoq, Sophie Løhde KNR-imut akissuteqarluni taama allappoq.

Socialdemokraatit nunarput pillugu oqaaseqartartuat Flemming Møller Mortensen apersorusullugu KNR-imiit saaffigigaluarparput, allaaserisalli uuma saqqummiutinnginnerani apersorneqrnissaa iluatsissinnaasimanngilaq. 

Arnat spiralilersorneqarsimasut Socialdemokraatinit tapersersorneqartut, Camilla Fabriciousip ukioq kingulleq oktobarimi oqaatigaa. Taanna folketingimi peqqinnissamut naligiissitaanermullu ataatsimiititaliami Socialdemokraatit sinnerlugit ilaasortaavoq. 

- Arnanut iliuuserineqarsimasut akuerineqarsinnaanngillat, Qassanik ukioqarsimanerat apeqqutaatinnagu, pisormi annertoorujussuarmik innarliineruvoq, Camilla Fabricious KNR-imut oktobarimi taama oqarpoq.