Eqqartuussisooqataasut pillugit isumaqatigiinnginneq Inatsisartut avissaartuussutigigaat: - Marloqiusamik isummerpaluppusi
- Allannguutissatut siunnersuutigineqartup Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermik suliani inatsisitigut isumannaatsuuneq ajornerulersissagaa, Advokatrådi isumaqarpoq, tassami Danmarkimi pillaatissiinissamik suliat aamma Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermik suliat naammassineqartarnerisa akornanni assigiinngissutsit pingaarutillit arlallit, Advokatrådip isumaa malillugu isiginiarneqartariaqartut, atuupput.
Advokatrådip eqquussisarnermi inatsisip allanngortinnissaanut siunnersuummut, Inatsisartuni sisamanngornermi siullermeerneqartumut tusarniaanermut akissutini taama aallartippaa.
Advokatrådip naalakkersuisut eqqartuussivinni eqqartuussisooqataasunik atorunnaarsitsiniarnissaat ernumassutigaa.
Unnerluutigineqartoq eqqartuussisumut, Danmarkimit tikisitamut sassartinneqarsinnaavoq. Uanilu najukkami – unnerluutigineqartulluunnit nunaqarfigisaanit – eqqartuusisoq eqqartuussisumut kalaallinut tunngasunik ullumikkut siunnersuisinnaasarpoq.
- Kalaallit iliuuserisartagaat, kulturimik paasinnissinnaaneq, illoqarfinni ataasiakkaani ileqqut aamma oqaatsit assigiinngissutaat, matumani nutserisarneq pillugu maalaarutinut aalajangersimasunut atatillugu, allannguutissatut siunnersuutigineqartukkut eqqartuussisut siunersiueqateqarnissamik periarfissaat annaaneqassasoq, Advokatrådip ernumagaa, Advokatrådi allappoq.
Naalakkersuisut eqqartuussisooqataasut sulianut ullumikkut kinguaattoortitsigajunnerat siunnersuutiminni tunngavilersuutigaat. Eqqartuussisooqataasussarmi takkutinngitsooraangat suliamik kinguartitsisoqartariaqartarpoq.
Tamanna Inatsisartuni marloqiusamik isummerneraanermik ilaqartumik oqallittoqangaatsiarneranik kinguneqarpoq.
Illuatungiliuttut nutaamik aaqqiissutissarsioqqusisut
Aki-Matilda Høegh-Dam (Naleraq) siunnersuummut nutaamut siulliulluni apeqqusiivoq.
- Eqqartuusseqataasartut kalaallisut oqaaseqarput kulturimillu ilisimannittuullutik. Taakku eqqartuussivinni naligiimmik sullinneqarnissaq qulakkeertarpaat, taakkulu unnerluutigineqartumut qanimut attaveqarnissamut pingaaruteqarput. Nunarput isorartuvoq, sumiorpaluutsigullu assigiinngitsuullutik, pingaartumik nunatta kitaani avannaanilu immikkut ittumik kultureqartuni.
Naleqqap oqaaseqartuata - sipaarniartoqaannarani eqqartuusseqataasartunik attassiinnartoqarluni suliamik isumaginnittarnerup sivisussusaanut annikilliinissamut allatut aaqqiissutissarsiortoqarnissaa siunnersuutigaa.
Taannali nammineerluni aalajangersimasumik siunnersuuteqanngilaq.
Marloqiusamik isummerpalunneraasoq
Siumumit oqaaseqartup, Anders Olsenip aamma Karen-Marie Kyed Frederiksenip (D) eqqartuusseqataasartunik killilimmik atuinissaq pitsaasutut isigaat.
- Eqqartuussivinni ullunut 30-nut sivikinnerusunut suliani eqqartuusseqataasartut amerlassusaannik ikiliiniarnermi suunuku aarlerigigisi, Karen-Marie Kyed Frederiksen, nammineq misilikkaminik erseqqissannginnerminik aperivoq.
- Uanga nammineq eqqartuussiveqarfinni sulinikuuvunga. Eqqartuusseqataasup suliap siullermik suliarineqarnerani peqataasup aappassaanik suliarineqarnissaanut takkussinnaannginnerani kinguartitsitsisoqartariaqartarpoq. Siunnersuut una suliamik isumaginninnermut oqinnerulersitsissaaq.
Anders Olsenilu Karen-Marie Kyed Frederiksenitulli tunngavilersuuteqarpoq, taasumali ataatsimiititaliaq ajunngitsunik ajoqutaasunillu misissuilluartariaqarsoraa.
- Suliamik isumaginninnerup oqinnerulersinnissaa pisariaqartoq nammineq misilittagaqarfigaara. Kisianni isumaqataanerluta isumaqataannginnerlutaluunniit toqqaannartumik oqaatigisinnaanngilara, Anders Olsen oqarpoq.
Tamannalu pissutigalugu Aki-Matilda Høegh-Damip parteerisimasani marloqiusamik isummerpalunnerarpaa:
- Taamaammat erseqqissumik tusarusunnarpoq Siumup isumaa sumiippa. Pissutigalugu marloqiusamik massakkut isummerpalunneq erseqqinnginnami.
Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni oktobarip 23-anni suliarineqaqqinnginnerani ataatsimiititaliamut maanna nassiunneqarpoq.
