Demokraatit: Peqqinnissaqarnermik aaqqissuusseqqinnissamik aqagu isumaqatigiinniartoqassaaq – naakkersuisulli siunnersuummik nassiussaqanngillat

Naalakkersuisut peqqinnissaqarnermik aaqqissuusseqqinnissamik isumaqatigiinnikkiartoqusinerat, Demokraatit isornartorsiorpaat. Partiilli tamallu tamanna pillugu siunnersuummik anngussivigineqanngillat.
Peqqinnissaqarfimmi pissutsit qangalili oqallisigineqarput. Peqqinnissaqarfimmi aamma ilungersuaffiuvoq. Toqqorsivimmit assi. Assi © : KNR / Malik Brøns
oktobarip 12-at 2023 13:39
Nutserisoq Hanne Petersen

Demokraatit Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit pingasunngornermi allagarsipput.

Allagarsiaat peqqinnissaqarnermik aaqqissuusseqqinnissamik tallimanngornermi isumaqatigiinnikkiartoqqussutaavoq. Peqqinnissaqarnermilli aaqqissuusseqqinnissaq sunerpiaq imaqassanersoq, Demokraatit ilisimanngilaat. 

Naalakkersuisummi partiinut tamanullu tamanna pillugu siunnersuummik anngussaqanngillat.

Taamaammat Inatsisartut Peqqissutsimut Ataatsimiititaliaanni ilaasortap, Bjørk Lange Olsenip, naalakkersuisut isornartorsiorpai.

- Partiit qanorpiaq aaqqissuusseqqinnissatsinnik siunnersuuteqaqqaartussanngornerat eqqumiippoq. Naalakkersuisummi qanoq iliornissamik pimoorussanik siunnersuuteqaqqaaqqunaraluaqaat, taanna oqarpoq.

Demokraatit naalakkersuisoqarfimmit allagarsiiaat takuarput. Allagarsiaat tassa “peqqinnissaqarnermik aaqqissuusseqqinnisamik isumaqatigiinnikkiartoqqussutaavoq”. Allakkallu taakku oqaluuserisassat qulequtaannik pingasuinnaasunik imaqarput, ukuuppullu: "Peqqissutsimut naalakkersuisup aningaasaqarnermut inatsimmut 2024-mut kissaatai, "Partiit kissaataannut naleqqersuutit " taavalu "Pingaartitanik tulleriiaarinermik eqqartuineq".

- Aggeqqussut isumaqatigiinniarnissamut ullut marluk sioqqullugit nassiuppaat. Allakkat taakku oqaluuserisassat qulequtaannik pingasuinnaasunik imaqarput, allanilluunniit Naalakkersuisut qanoq iliorusunnerannik tunngasunik paasissutissartaqanngillat, Bjørk Lange Olsen KNR-imut oqarpoq.

Qanoq aaqqissuusseqqinnissamik tikkuussinngitsut

Peqqinnissaqarfimmi pissutsit qangalili oqallisigineqarput. Peqqinnissaqarfimmi aamma ilungersuaffiuvoq. 

Sulisussaalatsillunilumi aningaasassaalatsivoq. Assersuutigalugu Qaqortup napparsimmaviani ernisarfik pilattaasartumik nakorsaqarunnaarmat matuneqarallarpoq.  

Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuani sulisussaaleqisoqarmat uninngaviit aasaanerani aamma matoqqatinneqarput. Tamannalu ilungersunaqisoq, peqqissutsimut naalakkersuisuusimasoq Mimi Karlsen KNR-imut aasaq oqarpoq.

Inerniliineq: Tamannami kialuunniit aaqqiissutissaqartinngimmagu ajornartorsiutaajuassasoq, peqqissaasut nakorsallu aasaq oqarput.

2022-mi sulisussaaleqinerujussuup taartaasunut aningaasartuutit 40 millionit koruunit nalinginut annertussuseqalersippai - aningaasartuutit ukiut sisamat ingerlanerini aatsaat taama qaffatsigalutik. Peqqinnissamik Ataatsimiititaliarsuup 2023-mi isumaliutissiissutaani kisitsisit tamanna ersersippaat.

Peqqinnissaqarfik

  •  Peqqinnissaqarfimmi sulisut 1.600-t missaanniipput, taakkunannga 900-t missaat atorfiliullutik.
  • Ukiumut 1.500-t missaannik atorfinitsitsisarpoq. 
  • Peqqinnissaqarfimmut ukioq manna immikkoortitat 1,7 milliardit koruuniupput. 
  • Nunatsinni peqqissaasutut ilinniarsimasut affangajaat Peqqinnissaqarfimmi sulipput.

Najoqqutaq: Peqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuaq.

Ilinniarsimasunillu sulisussaalatsineq aningaasassaalatsinerlu ajornartorsiutaanerpaasut, partiit tamarmik isumaqarput.

Peqqinnissaqarfik qallunaanik allamiunilluunniit nakorsassarsiortariaqartoq, partiit amerlanerpaartaat Folketingimut siorna qineqqusaarnerminni oqaatigaat. 

Peqqinnissaqarfilli tamatumunnga tunngatillugu Danmarkimik nunanilluunniit allanik isumaqatiginninniarsimanersoq Naalakkersuisut Inatsisartut Peqqissutsimut Ataatsimiititaliaanut paasissutissiissuteqarsimanngitsut, Bjørk Lange Olsen oqarpoq.

Qanoq ilioriarsinnaajunnaarpasittut

Ataatsimut isigalugu Naalakkersuisut Peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu arlaatigut iliuuseqartariaqartut, Bjørk Lange Olsen isumaqarpoq.

- Naalakkersuisut tamatumani akisussaasuusut eqqaamasariaqarparput. Taakkumi akisussaasuunerpaallutillu aalajangiisussaapput. Soorunami angusaqarfiusumik isumaqatiginninniaqatigerusuppavut, aammali qanoq aaqqissuusseqqinnissamik tikkuussinissaat pisariaqartipparput, taanna oqarpoq.

- Qanoq ilioriarsinnaajunnaarpasittut qanorluunniit aaqqissuusseqqinnissaq nalornisigerpasikkaat isumaqaavippunga. Taamaappasinnerallu toqqissisimanarpallaanngilaq.

Peqqissutsimut naalakkersuisoq Agathe Fontain (IA) oqaaseqartinniarparput, maannamulli suli iluatsinnagu.

Inatsisartut Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata siulittaasua, Mala Høy Kúko (S), aamma attavigaarput, ataatsimiitsigatillu oqaaseqarsinnaanani taanna oqarpoq.