Dansk Metal timmisartuussinermi suliumajunnaartoqarniarnera: Arlaannaatigulluunniit ueritsannerunngilaq

Aasaanerani angalanissaq ukioq manna aarlerinartorsiorfioqqippoq. Timmisartumimi mekanikerit peqatigiiffiata, Dansk Metalip Air Greenlandimi juunip 23-anit suliumajunnaartoqarsinnaanera aarlerisaarutigaat.

Allattoq Liv Almer , Helle Nørrelund Sørensen, Ann-Sophie Greve Møller

maajip 23-at 2023 12:22

Timmisartuussineq aasaanerani ulapaarfiunerpaami aatsaat siullerpaamik aarlerinartorsiunngilaq.

Ukiunimi kingullerni Air Greenlandimi suleqatigiiaanit suliumajunnaarnissamik aarlerisaaruteqarnerit uteqqiapput.

Timmisartumi mekanikerit peqatigiiffiata, Dansk Metalip oqarnera naapertorlugu 4,7 procentimik akissarsiaqarnerulerusupput, tamannalu annertunngitsoq, Dansk Metalip allattaa, Keld Bækelund Hansen erseqqissaavoq:

- Aningaasat naleerukkiartornerisa qanoq isikkoqarnera ilisimaneqanngilaq. Qaffasingaatsiarnikuuvormi, taamaammat siuariartortoqarneranik annaasaqarniarnata 4,7 procent tikipparput.

Suliumajunnaarnissamut pisinnaatitaaffeqartumik isumaqatigiissut

Dansk Metalip Air Greenlandimut isumaqatigiissut ukiuni pingasuni atuuttussaq iluatsittumik isumaqatigiissutigaa. Isumaqatigiissummi tassani illuatungeriit akissarsiat ukiut tamaasa isumaqatigiinniutigineqarsinnaanissaat, isumaqatigiissuteqartoqarsinnaanngippallu suliumajunnaartoqarnissaanik pisinnaatitaaffeqartoqarnissaa isumaqatigiissutigaat.

Dansk Metalip tamanna ilungersunartumik tiguaa, maannalu timmisartumi mekanikerit sinnerlugit Air Greenlandimut juunip 23-anit suliumajunnaartoqarnissaa aarlerisaarutigalugu.

Aamma atuarukAir Greenland Dansk Metalimik aaqqiagiinngissut pillugu: Tamanna inuiaqatigiinnut kalaallinut ipisitsiartuaassaaq

Dansk Metalip akissarsiat ukiut pingasut ingerlaneranni 12 procentimik tassa ukiut tamaasa 4 procentimik qaffanneqarnissaat siorna siunnersuutigaa.

Tamanana ukiumi ataatsimi 3,5 procentimik qaffaasoqarneranik inerneqarpoq. Maannalu qaffaasoqaqqissasoq, Keld Bækelund Hansen nassuiaavoq:

- Neriuernermi akini ersersinneqarpoq, aamma timmisartumi mekanikeriunissami ilisimasat qaffasissusaanni ersersinneqarpoq, aamma mekaneritut akisussaaffeqarujussuarnermi. Taamaammat tamanna arlaannaatigulluunniit ueritsannerunngitsoq isumaqarpunga.

Air Greenlandilli sulisoqarneramut pisortaata, isumaqatigiinniarnermilu aqutsisup, Mads Barlachip isumaqatiginngilaa:

- Sulisut taakku akissarsiagissaangaatsiareerput, taamaammat tunngavigisaat qaffasippoq. Kissaatigisaat kalaallit inuiaqatigiivini akissarsiaritinneqartunut Air Greenlandimilu isumaqatigiissusiarisartakkatsinnut atatillugu piviusorsiunngitsumik qaffasissorujussuupput, taamaammat isumaqatigiissutigisinnaanngilagut, taanna nassuiaavoq.

Kaaviiaartitat aatsaat taama annertutigisut

Air Greenlandip sinneqartoorutit 58,6 millioniusut kaaviaartitallu aatsaat taama annertutigisut ukioq manna saqqummiuppai.

Mads Barlachili aperigaanni unammillersinnaanissaannut qasseriarluni akissarsiat qaffanneqarsinnaanerannut killissaqarpoq:

- Piviusumimmi mittarfiit nutaat ukiup aappaata affaa qaangiuppat ammartussaapput, Kalaallit Airportillu ataatsimeersuarnera qiviaraanni unammigassaqalissaagut, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Sinaakkutinit taakkunannga koruunit tamarmik taakkununnga tunniunneqartut ataasiinnarmit tigusinnaavagut tassalu ilaasartutsinnit.

Kalaallit inuiaqatigiit tiguakkatut ittut

Suliumajunnaarnissamik aarlerisaaruteqarneq aasaanerani inuit angalaffiginerpaasartagaanniinnera pingaartumik pitsaanngilaq.

Mads Barlachip oqarnera naapertorlugu tamanna Dansk Metalip timmisartumilu mekanikerit Air Greenlandip nunatsinni attaveqaasersuutini pingaaruteqarluinnarneranik paasisimasaqarpallaannginnerannut takussutissaavoq:

- Tamanna ajuusaarutigilluinnarpara. Kalaallit inuiaqaitigit tiguakkatut inisseqqipput. Tamanna piviusorsiunngitsumik piumasaqaateqarnerup kinguneraa. Naleqqutinngilluinnarpoq, taanna KNR-imut oqarpoq.

Aamma atuarukAir Greenland millionilikkuutaanit iluanaaruteqartoq

Dansk Metalimiilli Keld Bækkelundip oqarnera naapertorlugu suliumajunnaarnissamut aarlerisaaruteqarnermut ulluliussaq timmisartumik angallassinermi ulapaarfiunerpaamut attuumassuteqanngilaq.

- Tamanna isumaqatigiinniarnerit apriilimi ajalusoornerannit sapaatit akunnerinut arfineq-pingasunut aarlerisaarutaavoq. Akissarsiat pillugit isumaqatigiissummik suliumajunnaarnissamik pisinnaatitaaffeqarnertitsisumik isumaqatigiissuteqarnikuuvugut. Tamannalu atorluarparput.

AIR GREENLANDIMIK ANGALASUSSAAVIT?

Air Greenland suliumajunnaarnissamik aarlerisaaruteqarfiusumi angalanissamik pilersaaruteqartunut ima allappoq:

Atuisut 23. juunimiit 7. juulimut Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni angalassagunik, piffissami tassani suliumajunnaartoqassappat suliumajunnaartoqassanngikkaluarpalluunniit, aammalu bilitsip qanoq ittuunera apeqqutaatinnagu maannangaaq bilitsiminnik utertitsinissamut periarfissinneqarput.

Atuisut neqeroorut taanna atorniarlutik aalajangerunik, suliumajunnaartoqanngippallu angalaannarniarunik bilitsimik nutaamik siornatigut pisiamit akisunerusinnaasumik, aammalu allanik piumasaqaatitalimmik pisinissaq pisariaqartussaavoq.

Piffissap angallaviunerpaasup ulapinnarnerpaaffia tikileratsigu, erseqqissaatigissallugu pingaaruteqarpoq, juulimi aggustimilu inissat killeqarmata, taamaattumillu piffissamut tassunga bilitsimik nutaamik pisinermi piffissami pisiffiusumi piumasaqaatit atorneqartussaammata.