Brugseni avatangiisinut ajoqutaanngitsunik puussiaateqalersoq

Brugsenimi niuerniartartut pisiatik plastikkinik puussialerlutik angerlaattarunnaassavaat.
Assi © : Kalaallit Nunaanni Brugseni
Allattoq Jonas Fievé
aggustip 28-at 2018 12:41
Nutserisoq Connie Fontain

Niuertarfiuteqarfissuup puussiat hundredtuusintilikkuutaat ukiut tamaasa tunisarpai, puussialli tamakku nutaanik tassa ivigarsuarnik sukkuliassanillu 85 procentimik akoqartut avatangiisinullu CO2-mik aniatitsiffiunngitsumi suliarineqartut taarsernissaat maanna aalajangerpaa.

- Avatangiisinut illersuinerulerniarneruvoq, avatangiisinullu mingutsitsinnginnerusumut sammivininnerulluni, tuniniaanermut attaveqaqatigiinnermullu pisortaq, Benny Reffeldt Otte oqarpoq.

Brugseni ulluinnarnilu atortussanik niuerniarfiit nunatsinniittut allat nioqqutissanik plastikkinik puulinnik tunisassarpassuaqartarput.

AAMMA ATUARUK Kielsenip imaani plastikkinik eqqakkat tamanit iliuuseqarfigeqqugai

Brugsenilli tuniniaanermut attaveqaqatigiinnermullu pisortaa naapertorlugu puussiaatitik kisiisa siunissami mingutsitsinnginnerusunngortinneqalinngillat.

- Aaqqiissutaasinnaasunik allanik misissuivugut, nunatsinnilu avatangiisinut mingutsitsinnginnissamut allanik aaqqiissutaasinnaasoqarpat, taava tamakkua aaqqiissutiginiassavagut, Benny Reffeldt Otte oqarpoq.

Danmarkimi niuertarfiuteqarfissuup Føtexip puuguttat, nerinermut atortut milluaatillu plastikkit tuniniarneqarnerat unitsinnikuuaa, McDonald'sillu milluaatit pappialamik qeratasuumik sanaajusut siunissami atulerniarlugit aamma nalunaarutiginikuuaa.

AAMMA ATUARUK Snart mere plastik end fisk i verdenshavene

Brugsenilli suna tulliani suliniutigissanerlugu suli oqaatigisinnaanngilaa, Benny Reffeldt Ottelu naapertorlugu tamatumani pisisartut ilaasortallu apeqqutaapput.

- Suut kissaatigaat, nioqqutissat qanoq ittut pisiarerusuppaat. Naggataatigulli maani suut atornissaat naleqqunnersoq apeqqutaalluinnarpoq, Kalaallit Nunaanni Brugsenimi tuniniaanermut attaveqaqatigiinnermullu pisortaq oqarpoq.

Pisiffiup puussiat plastikkikunit suliarineqartut ukiuni sisamangajanni maanna nioqqutigisimallugit KNR-imut mailikkut allappoq, taamaammallu puussiaatimi taarsernissaannut pilersaaruteqanngilaq.

Aammattaaq Brugsenip maanna atuligai puussiat naasuneersunik suliaasut atulereersimallugit innersuussutigaa.