Assi: Suzanne Hamilton/Flickr Creative Commons

Imarpiit plastikkinik igitakunik ulikkaaraluttuinnarput

Imarpinni tamani plastikkinik igitakunik ulikkaaraluttuinnarpoq, taamatullu igitsisarneq ullumikkutut ingerlaannassappat, unikaallatsinneqanngikkuniluunniit, taava ukiuni qulikkaani tulliuttuni ima plastikkikoqartigilissaaq allaat aalisakkanit amerlanerulersimassallutik.

World Economic Forumip nalunaarusiaani nutaami taama ilaatigut inerniliisoqarpoq, nittartakkatigullu nutaarsiassaqartitsivimmi Huffington Postimi aamma allaaserineqarluni.

Plastikkinik nunarsuarmi atuineq ukiut 50-it ingerlaneranni 20-riaatinngorsimavoq, ukiullu qulikkaat tulliuttut marluk ingerlaneranni marloriaammik annertusinissaat nalunaarusiami aamma naatsorsuutigineqarluni.

- Aalisakkat 3 tonsiugaangata plastikkit igitakut 1 tonsit imarpinni ukioq 2025-mi nassaassaalissapput, ilisimatuut nalunaarusiami ilaatigut taama allaaserisaqarput.

Igitakullu amerliartornerat ilutigalugu plastikkit igitat aalisakkanit 2050-imi amerlanerulersimassapput.

Plastikkinik atoqqiisoqartarnerup killeqarnera nalunaarusiami pingaarnertut pissutaatinneqarpoq.

Assersuutigalugu poortuutit plastikkiusut ataasiaannarlugit atorneqartarput, avatangiisinullu sunniuteqaataat annertusarlutik.

Atortussalli allat atorneqalernerisigut, teknologiillu nutaap ineriartortinneqarneratigut, plastikkimit pisunik ajornartorsiuteqarnerup qaangerneqarsinnaanera, nalunaarusiami ilaatigut inerniliunneqarpoq.

Poortuutit plastikkiusut taamaallaat 14 procentii ullumikkut atoqqinneqartarput.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl