Atuarfeqarnermik aaqqissuusseqqinneq nutaaq atuartut nukarlersaannut atuartitsissutinik ikilisitsissasoq

Klassini minnerni qallunaatut ilinniartitsisoqartarunnaarnissaa siunnersuutaavoq. Meeqqammi kalaallisut oqaatsivut pillugit ilisimasaqarnerulernissaat pingaaruteqartoq, naalakkersuisoq Nivi Olsen (D) oqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

februaarip 16-at 2026 07:46

Nutserisoq Tabetha Kreutzmann, Medea Olsen

Atuartitsissutit amerlavallaartut, ilinniartitsisut ikippallaartut aamma meeqqat atuarfiat akisussaassuseqanngitsoq. Meeqqanut, Inuusuttunut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisup Nivi Olsenip (D) ullumikkut atuarfeqarnerput taama nalilerpaa.

Taamaattumik naalakkersuisut meeqqat atuarfiannik aaqqissuusseqqinnermik annertuumik pilersaaruteqarput. Inatsisissatut siunnersuut sapaatip-akunnerata siuliani pingasunngornerup tungaanut tusarniaassutigineqarpoq.

Ullumikkut meeqqat atualeraangata atuartitsissutit assigiinngitsut 13-it tiimit atuarfissat allattorsimaffianniittarput. Taakku amerlavallaarujussuartut, Nivi Olsen isumaqarpoq.

Taarsiullugu meeqqanut 1. klassimiit 3. klassimut atuartunut siunissami tallimaannarnik atuartitsissuteqartalernissaa siunnersuutaavoq.

- Klassini minnerni taama amerlatigisunik atuartitsissuteqarneq iluaqutaanngilaq. Tamanna pissutigalugu ilaatigut ilinniartitsisut tatineqangaartarput. Meeqqat atuarfiannik aaqqissuussilluarsimanngilagut, ilinniartitsisunik amigaateqarneq eqqarsaatigalugu Nivi Olsen oqarpoq.

Klassini minnerni atuartitsissutigineqartut ilagaat inuiaqatigiilerineq, oqaluttuarisaaneq, upperisarsiorneq isumalioqqissaarnerlu.

- Meeraq arfinilinnik ukiulik atualersoq ullorlu atuarfiusoq tamarmi atuartitsissutinik - allaat isumalioqqissaarnertalimmik - atuartinneqartussaasoq takorluulaaruk. Tamanna akisussaassuseqannginneruvoq, taamaattumillu amerlanerpaamik tallimanik atuartitsissuteqartalernissaq siunnersuutigaarput. Tamanna pitsaanerungaassaaq, Nivi Olsen oqarpoq.

Klassini minnerni qallunaatut ilinniartitsisoqartarunnaassasoq

Inatsimmittaaq nutaami klassini minnerni qallunaatut ilinniartitsisoqarunnaarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

Ullumikkut kalaallisut qallunaatullu atuartitsineq 1. klassimiit aallartittarpoq, inatsisissatulli siunnersuut naapertorlugu qallunaatut tuluttullu ilinniartitsinerit aatsaat 4. klassimiit aallartinneqartassapput.

Nunani tamalaani misissuinerit oqaatsit ilitsoqqussaralugu atorlugit oqalussinnaanerup oqaatsinik allanik ilinniarnissamut iluaqutaaneranik takutitsisimanerat, inatsimmut siunnersuut pillugu oqaaseqaammi naalakkersuisut innersuussutigaat.

ULLUMIKKUT SIUNISSAMILU ATUARTITSISSUTIT

Meeqqat 1. klassimiit 3. klassimut atuartut atuartitsissutit kalaallisut, qallunaatut, inuiaqatigiilerineq, oqaluttuarisaaneq, upperisarsiorneq, isumalioqqissaarneq, kisitsineq, pinngortitalerineq, inuttut ineriartorneq, eqqumiitsuliorneq, eqaarsaarneq kiisalu nipilersorneq, assassorneq ilusilersuinerlu ullumikkut aqqusaartarpaat. Nukarliit alloriarfianni atuartitsissutit tallimanut ikilisinneqarnissaat Naalakkersuisut siunnersuutigaat.
Inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu atuartitsissutit tallimat tassaassapput: kalaallisut, kisitsineq, timersorneq silamilu sammisaqarneq, eqqumiitsuliorneq soorlu nipilersorneq, isiginnaartitsineq, illuliortaaseq aamma inuunermi piginnaasat.
Inuunermi piginnaasat atuartitsissutaavoq nutaaq, taannalu inatsisissatut siunnersuummi ilisaritinneqarpoq, nalerisimaarnermut akiuussinnaanermullu tunngasuulluni. Tamanna inuttut ineriartornermut taarsiutaassaaq. Atuartitsissutip imarisai imminut naleqartinnermut, isumakkut peqqissuunermut, akiuussinnaanermut, ataatsimoornermut kinaassutsimillu ineriartortitsinermut allanngortinneqassapput.

Allisiguk

Nivi Olsenip oqarnera naapertorlugu, inuusuttut meeqqat atuarfiannit naammassigaangamik kalaallisut piginnaasaata naammaginannginnera kisitsisit takutippaat. Taamaattumik meeqqat oqaatsinik allanik atuartitaasalinnginneranni kalaallisut itisiliinissaminnullu pitsaanerpaanik periarfissaqartariaqarput.

- Kalaallisut oqalunneq pingaartittariaqarparput oqaatsigullu nunarsuarmi tamarmi oqaaserineqartuni ikinnerussuteqartut, illersortariaqarpagut. Nammineq oqaatsigut nukittorsarniarlugit politikkikkut iliuuseqanngikkutta oqaatsit allat pikkoriffiginerulernavianngilagut.

Danskisut atuartitsinerup nukarliit klasseanniit peerneqarnissaa pillugu siunnersuut, ilaatigut Sulisitsisut siulittaasuannit Christian Kjeldsenimit isornartorsiorneqarpoq. Pissutigalugu, ilinniarnertuunngorniaraanni inuussutissarsiornermiiluunniit ilinniagaqartutut naammassissagaanni danskisut oqaaseqarsinnaaneq pisariaqarami, taanna Sermitsiamut DR-imullu oqarpoq.

Meeqqat oqaatsit amerlanerusut ilikkaraangatigit kingusinnerusukkut ingerlalluarnissaminnut periarfissaqarnerusarnerat misissuinerit aamma takutikkaat, Ilisimatusarfimmi ilinniarnermut tunngasunik ilisimatusartut ataatsimoortut DR-imut oqarput.

Nivi Olsen ilisimatusarneq qujamasuutigalugu isornartorsiuinerillu tusarnaarusullugit oqarpoq, meeqqalli kalaallisut pikkorinnerulernissaat pisariaqartoq nangilluni oqaatigaa:

- Uani pingaarnertut oqaatigisassaavoq kalaallisut ilisimasaqarluartariaqarnerput. Oqaraanni nalunaaquttap-akunnera ataaseq kalaallisut atuartitsisoqassasoq kinguninngualu aamma nalunaaquttap-akunnera ataaseq danskisut atuartitsisoqassasoq, meeqqat ilisimasaqarlualernissaminnut periarfissinneqanngillat. Atuariartoraanni nalunaaquttap-akunnerata ataatsip ingerlanerani assigiinngitsunik ilikkagaqalaartarnerup, arfinilinnik ukiulimmut qanoq ilungersunartigissanersoq tunngavilersuutigisariaqarparput. Tamanna iliuuseqarfigisariaqarparput.

Tuluttoorneq siunissaavoq

Meeqqat atuarfiannittaaq tuluit oqaasii qallunaat oqaasiinit maannamit pingaarnerutinneqartariaqartut, naalakkersuisoq nangippoq.

- Nunatut ullumikkumut naleqqiullugu nukittunerujumagutta, pisuussutigut atorluarumallugit nunanilu tamalaani iliuuseqarsinnaajumalluta tamanna pisariaqarpoq. Danskisut oqalulluta tamanna angunavianngilarput, tuluttulli oqalunnikkut tamanna angusinnaavarput. Tuluttut niueqatigiittoqartartillugu tuluttut nalinginnaasumik aamma pikkorinnerulertariaqarpugut. Danskit oqaasiinik atuisut ikitsuinnaapput oqaasiilu siunissami atorsinnaanngilagut.

Kalaallit inuusuttut 30 procentit missaanniittut nunani allani ullumikkut ilinniagaqarput.

Inuusuttut nunani allani ilinniagaqartut amerlanersaat Danmarkimut aallartarput. Kalaallit Nunaannit Danmarkimi ilinniarnissamut qinnuteqartut 2024-mi 145-upput. Ukiut ingerlaneranni amerliartornerat, tusagassiorfik Uddanelsesmonitor allappoq.

Taamaakkaluartoq Nivi Olsenip isumaa allanngunngilaq.

- Danmarkimi ministerit oqaloqatigereerpakka, Danmarkimilu ilinniarfinni amerliartuinnartuni tuluttut ilinniartitsisoqarnera taakkua aamma oqaatigaat, Nivi Olsen oqarpoq nangillunilu:

- Tassa Danmarkimi ilinniagaqarniaraanni danskisut oqalussinnaasariaqartoqarnera ilumoorpallaanngilaq. Atuakkat ilinniartitsissutigineqartut amerlasuut aamma tuluttut ingerlanneqartarput.

Inuiaqatigiittut kinaassuseq suli ineriartortinneqanngitsoq

Meeqqat atuarfiata allanngortiterneqarnerani pingaaruteqartoq alla tassaavoq kalaallisut piorsarsimassutsip kinaassutsillu atuarfimmi pingaartinnerulerneqarnissaat.

Allatut oqaatigalugu inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu atuarfimmi inuiaqatigiinnik ineriartortitsineq sammineruneqassaaq, tassa inuiaqatigiit kinaassusiat ataqatigiinnerallu pingaartinneqassallutik.

- Kisianni meeqqat atuarfianni inuiaqatigiittut kinaassuserput suli ineriartortinneqanngilaq. Assersuutigalugu atuartut qassit inuiattut erinarsuuterput erinarsorsinnaavaat, Nivi Olsen aperaaq nangillunilu:

- Isumaqarpunga meeqqat atuarfiat ullumikkumut naleqqiullugu annertunerujussuarmik kivitsinissamut peqataasariaqartoq. Meeqqat atuarnerminni naammassigunik tulluusimaarlutik inuiattut erinarsuutitsinnik erinarsorsinnaanissaat takorluugaraara. Kinaassuserput nukittorsartariaqarparput, tamatumunngalu oqaatsigut aamma ilaapput. Kalaaliuvugut tulluusimaartut, meeqqanillu nukittuujutikkumallugit tamanna ineriartortittariaqarparput, taanna naggasiivoq.

Inuiaassutsimik pingaartitsinermik ineriartortitsineq atuarfimmi immikkut atuartitsissutigineqarneq ajorpoq, atuartitsissutigineqartartunili tamani ilaassasoq, inatsisissatut siunnersuummi allaqqavoq.

Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni oqaluuserineqassaaq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.