Asii: Aningaasatigut namminiilernissarput suli ungaseqaaq

Namminiilivinnissaq Inatsisartuni politikkikkut amerlanerussuteqartut isumaqatigiissutigaat. Tamatumali qanoq sukkatigisumik piviusunngortinneqarnissaa isumaqatigiinngissutigineqarpoq.

Inuit Ataqatigiinneersup, aningaasaqarnermut Naalakkersuisup, Asii Chemnitz Narup-ip, qaqungorujussuaq aatsaat namminiilivissinnaaneq Naalakkersuisut naatsorsuutigigaat, aningaasanut aappaagumut inatsisissaq saqqummiukkamiuk erseqqissarpaa.

Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerani Danmarkimiit tapiissutit kisiannili aamma EU-miit isertitat suli pisariaqartinneqaqaat.

- Avataaninngaanniit aningaasanik amerlasuunik suli atorfissaqartitsilluta isumalluuteqarpugut. Taanna imminermini ajunngilaq, taamaattorli eqqaasitsissutigerusuppara inuiaqatigiinni ukiorpaaluit matuma siorna taasissutigineqarnikuummat nunarput namminiilivikkiartuaassasoq, aammalu aningaasarsiornikkut imminut napatinnissamik siunertaqarluni nunatta aqunneqarnissaa. Suli ungaseqaaq, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Nunatta karsianut isertut 60 procentii avataaniit isertartut

Naalakkersuisut aningaasanut aappaagumut inatsisissatut siunnersuutaata saqqummiunnerani, naalakkersuisup tamannarpiaq erseqqissarpaa. Aningaasaqarnerup qanoq inissisimanera taassuma seqersittaat atorlugu ersarissumik takutippaa.

Nunatta karsiata isertitaasa 60 procenti naalagaaffimmit tapiissutaallutillu EU-mik isuaqatigiissutit naapertorlugit isertitaapput. Danmarkimiit tapiissutaannaat nunatta isertitaasa 55 procenterai.

- Piviusorsiortumik aallaaveqarluta oqaloqatigiinnissarput pingaartittorujussuuara. Aamma anguniakkap pingaarutillip, nunatta namminiilivinnissaa pingaartorujussuuvoq. Iluatsissagutsigu taava aningaasat avataaninngaanniit isumalluutigineqartut nammineq aningaasarsiornikkut matussusertariaqaratsigit. Taamaattuminguna uanga takorlooriga imaaliallanneriinnarmik taakkua nammineerluta matussusersinnaanngikkigut, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Kalaallit Nunaata 4,36 milliardit koruunit nunanit allanit isertittarpai. Taakkunannga 3,986 milliardit koruunit Danmarkimeersuupput 374 millionit koruunillu EU-meersuullutik.

Assi © : Naalakkersuisut.

Nunatta karsiata tamakkiisumik isertitaminit 7,26 milliardi koruuniusunit 2,9 milliardi koruunit nammineq pilersitarisarpai.

Naleqqamiit isummersuutit allaanerulluinnartut

Naalakkersuisoqataasut Naleqqameersut, namminiilivinnissaq kiisalu Free Association naapertorlugu Danmarkimut atalernissaq maannakkut aallartissasoq, politikkikkut anguniagaraat.

Nunanut allanut, inuussutissarsiornermut, niuernermut silallu pissusianut naalakkersuisoq, Pele Broberg, 2019-imi oqarpoq, Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinnermut taarsiullugu, aningaasatigut USA-mut pituttornissaa periarfissatut isigalugu.

Taassua tamanna naqissuserpaa, amerikamiut præsidenterinikuusaata Donald Trumpip nunarput pisiarilersaarlugu nalunaarmat.

- USA, Danmarkiunngitsoq Kalaallit Nunaannik illersuisooreerpoq. Namminiilivikkutta tamanna ingerlanneqaannarsinnaavoq. Taavalu Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfitik ingerlatiinnarusullugit 4 milliardinik tapertarsinnaavaatigut, taanna aviisimut Sermitsiamut  taamani oqarpoq.

Naalakkersuisulli killormut aamma naalagaaffeqatigiinneq patajaallisassallugu ineriartortitsinissaminnut, Atassummit tapersersorneqarput.