Ilisimatusaqatigiit spiralilersuisimanernut atatillugu kanngunartuliat 2025-p tungaanut misissussavaat.

Ilisimatusaqatigiit, ukioq 1992 sioqqullugu arnat inuusuttut akuersitinneqaqqaaratik spiralilersorneqarsimasut, qulaajaaffigissavaat. 1992-ip kingorna peqqinnissaqarfik Kalaallit Nunaata oqartussaaffigilerpaa.

Qulaajaaneq aallartillugu Nuummi Ilisimatusarfiup kantinaani innuttaasunik sisamanngornermi unnukkut ataatsimiititsisoqarpoq, najuuttullu ukiui assigiinneqaat.Tassani ilisimatusaqatigiit naapinneqarput suliassaallu ilisimatitsissutigineqarlutik.

Peqqinnissamut naalakkersuisoq, Mimi Karlsen, nunatsinni nakorsaaneq Henrik L. Hansen, meeqqat oqaaseqartartuat Aviâja Egede Lynge MIO-meersoq, Sara Olsvig ICC-meersoq aamma Qivioq Løvstrøm Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinneersoq aamma najuupput.

Taakku saniatigut, inuit 70-80 missaat tusarnaariarlutik apeqquteqariartorlutillu najuupput.

Misigisaminnik oqaluttuarsinnaasut

Ilisimatusaqatigiit 2023-p sinnerani paasissutissanik arnallu oqaluttuaannik katersissapput.

Manna tikillugu arnat oqaluttuaannik tigooqqaasuuvoq nunatta nakorsaaneqarfia, oktobarilli ulluisa aappaanniit ilisimatusaqatigiit toqqaannartumik attavigineqartalissapput.

Ilisimatusartut arlaata apersorsinnaagaani siarnutigineqarsinnaavoq imaluunniit oqarasuaammut nammineq akisartumut nammineq immiutitittoqarsinnaalluni.

Ilisimatusaqatigiit ukioq 2024 qulaajakkat misissoqqissaarnerinut atussavaat 2025-lu nalunaarusiap naammassinissaannut tunniunnissaanullu atussallugu.

Ilisimatusaqatigiit arnat spiralilerneqarnikuusimasut naapinniarlugit sineriammut ukiup matuma sinnerani aappaagulu angalassapput. Sap.ak. 40-mi Nuummiissapput, decembarimi Sisimiuni Maniitsumilu, januaarimilu Ilulissani.

Ilisimatusaqatigiit nunatta avataani, Danmarkimi, Odensep Universitetiani una qaammat septembarip ulluisa 27-anni innuttaasunik ataatsimiititsineranni aamma naapinneqarsinnaassapput.

Akuutinneqarsimarusukkaluartut

Naja Lyberth, akueriteqqaarnani spiralilerneqarsimasutut siullerpaalluni oqaluttuartuusoq, innuttaasut ataatsimiitinneqarneranni najuuppoq.

Taama amerlatigisut najuunnerat takullugu nuannaarutigaa.

- Ajunngeqaaq, taama soqutigineqartigimmat, takusinnaavarami spiralilertissimasuinnaanngitsut takkussimasut. Innuttaasut allat, politikerit ilaat aamma sammisamut attuumassutillit maaniipput. Tapersersorneqarnerput nuannaarutigaara, KNR-imut kingorna oqarpoq.

Assi © : KNR / Ann-Sophie Greve Møller

Taamaakkaluartoq qulaajaanissamik suliakkiutip oqaasertalersorneqarnera qulaajaanermi tunngaviusussaq naammagivallaanngilaa.

Oqarluni, arnat spiralilersuinermi eqqugaasut, qulaajaariaasissap oqaluuserinerani akuutinneqarsimassagaluartut.

- Uagut, qanoq pineqarsimanerput nalunnginnerpaavarput. Nakorsamut qanoq isertinneqarsimanerput, kingunerluutigut suunersut, tarnikkut timikkullu. Ilisimasaqaqaagut, qanoq iluartigissagaluarpa aperineqarsimasuugutta, Naja Lyberth oqarpoq.

Qulaajaaneq eqqartuussinermut atugassaanngitsoq innuttaasunik ataatsimiititsinermi erseqqissaatigineqarpoq. Qulaajaaneq tassaavoq pisimasut suunerannik erseqqissaaffik. 

Spiralilersuisimanermi eqqugaasimasut arnat 140-t inatsisileritooq Mads Pramming Ehmer Pramming Advokater-ineersoq eqqartuussivilersuussinermi sulisorissallugu allatsiffigereerpaat. Arnat Danmarkip naalagaaffianiit utoqqatserfigeqqupput taarsiiffigeqqullutillu. Taama inatsisileritooq KNR-imut maajimi ilisimatitsivoq.