Aleqap Camp Century pillugu isumasioqatigiinnissamut Samuelsen aggersaraa

USA-p sorsunnerup nillertup nalaani Kalaallit Nunaanni sermersuup iluani sakkutooqarfimmik Camp Centurymik pilersitsineranut isumaqatigiissut suna tunngavigineqarpa?
Sakkutooqarfiusimasumilu eqqakkat qinngornernik ulorianartunik akullit qinngornerisa sakkortussusiat danskit naalakkersuisuisa qanoq nalilerpaat?

Apeqqutit taakku Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaani siulittaasup Aleqa Hammondip danskit nunanut allanut tunngasunut ministeriannut Anders Samuelsenimut akeqqusaata ilagai.

Taamaammat ministeri Folketingimi tamanut ammasumik marsip 14-iani isumasioqatigiinnissamut aggersarpaa.

AAMMA ATUARUK Saliinissaq pillugu isumaqatigiissuteqarnera allagaatitoqqami paasineqartoq

Camp Century ukiuni kingullerni marlussunni sammineqartupilussuuvoq. Silap pissusiata allanngoriartornerata malitsigisaanik imeq mingutsinneqarsimasoq eqqakkallu siunissami avatangiisinut eqqaaniittunut seerisinnaanerat ilisimatuunit erseqqissaatigineqarnerata kingorna tamanna pivoq.

Ilisimatuut GEUS-imeersut eqimattat marluk Camp Centuryp nalaani misissugassanik aasaq katersipput sermillu silallu pissusiinik nakkutilliiviliorlutik, tamakkulu Danmarkimi oqartussanit maanna misissorneqarput.

Amerikamiut Camp Centurymi atomreaktoriata atorunnaarsinneqarneranut ingerlasinnaajunnaartussanngornera peqqutaasimasoq Aleqa Hammodip aamma erseqqissaatigaa. Politikerillu tamanna maannamut isertuunneqarsimasimasoraa tamatumalu Samuelsenimit oqaaseqarfigineqarnissaa kissaatigalugu.

AAMMA ATUARUK Atomip eqqagassartaanik sermersuarmut inissiinissaq Danmarkip akuerisimavaa