– Qularutissaanngilaq Danmarkimi suleqatitsinnit ikiorserneqarnerput, aatsaat taama annertutigimmat.

Taama oqarpoq politiit pisortaat Bjørn Tegner Bay, USA-p vicepræsidentiata nuliata, Usha Vance-p, Sisimiuni Avannaata Qimussersua isiginnaariarniarlugu Nuullu aqqusaarniarlugu nalunaaruteqarneraniit maanna qaammatip ataatsip missaata qaangiunerani.

Politiit tikerartoqarnissaanik kalerrinneqaramik ingerlaannaq Danmarkimi politeeqarfinnit allanit ikiortissarsiorput. Ullualunnguit qaangiunnerani timmisartoq mippoq politiit aamma politiit qimmillit ilaasoralugit politiillu biili arlallit usigalugit.

Politiit naapertorlugit immikkut ikiorsiiartortut ilaatigut politiit ersarinnerunissaat qularnaassavaat – taamaalillutillu Sisimiuni Nuummilu innuttaasut toqqissisimanerunissaat qularnaassallugu.

Isumannaallisaaneq pissutigalugu politiit qasserpiaat tikisinneqarsimanersut politiinit oqaatigiumaneqanngilaq.

Taamaattoq timmisartut Nuummut nunninneranni KNR-ip aallartitaata kisissinnaavaa politiit 60-it missaanniittut – taakkulu politiit pisortaata Bjørn Tegner Bay-ip ukiuni 16-ini Kalaallit Nunaanni Politiinut pisortaanermini ikiortissatut tikisittarsimasaanit amerlanersaapput. 

Assi © : KNR

– Siusinnerusukkut Amerikamiut nunanut allanut ministeriat aamma russit nunanut allanut ministeriat tikeraartorinikuuagut (Kalaallit Nunaanni, aaq.), taamanilu aamma Danmarkimiit inuppassuarnik tikisitsiariaqarnikuuvugut, Bjørn Tegner Bay  oqarpoq nangillunilu:

– Kisianni taama amerlatiginerat siornatigut misiginikuunngisaannarpara.

Inaarutaasumik misiliineq akisooq

Vicepræsident J.D. Vance-p nuliani tikeraarnerani ingiallorniarlugu nalunaaruteqarnera ilutigiinnangajallugu, pilersaarutit taamaatiinnarneqarput. Taarsiullugu Amerikamiut sakkutooqarfiat Pituffik Spacebace tikeraarneqartussanngorpoq.

Tikeraarnissaat taamaatiinnarneqaraluartoq Bjørn Tegner Bay-ip  Danmarkimiit ikiortissarsiorlunilu tikisitsineq piffissamik nukinnillu atuilussinnarnertut isiginngilaa.

– Naamerluinnaq. Sungiusaataalluartpoq, oqarpoq.

– Taama pisoqaqqinnissaa ilimanaannaavoq, qujanaannarporlu ullualuinnannguit periarfissaqartitaalluta politeerpassuarnik tikisitsineq misilikkatsigu. Tamanna sapernagu takusinnaalerparput.

Qanoq akeqaqaa?

– Akisoqaaq, Bjørn Tegner Bay akivoq, aningaasartuutilli qasserpiaasimanerat oqaatigiumanagu.

– Paasissutissat taamaattut allanut ingerlateqqittanngilagut, kisianni kikkulluunniit takusinnaavaat timmisartoq politeerpassuarnik ilaasulik mittoq. Taamaaliornerlu 5000 kr.-niinnaqanngilaq.

Kikkut akiliissappat?

– Danskit naalagaaffiat akiliissaaq, akivoq.

Maannakkorpiaq Amerikamiut Kalaallit Nunaat pivallaarunnaarlugu allanik ulapputeqarpasipput. Politiit innuttaasullu anersaartulaarsinnaapput.

Kisianni assingusumik tikeraartoqarnissaanik Washingtonimiit nalunaartoqassappat, ilimanarpoq ikiortissarsiortoqaqqittariaqassasugut, politiit pisortaat naliliivoq.

– Qanorpiaq tikeraartoqarniarnera,inuiaqatigiinni upalungaarsimaffigisariaqartut qanoq isikkoqarnersut aamma sumiiffiit qassit tikeraarneqarniarnersut apeqqutaatillugit, politiit kingullermik tikeraartoqarneranit ikinnerusut amerlanerusulluunniit katersortinneqassapput, Bjørn Tegner Bay oqarpoq.