Folketingimut 2022-mi kingullermik qinersoqarmat 6.670-inik taaneqarluni taaguunneqarnerpaavoq. Aki-Matilda Høegh-Dam (N) Siumut sinnerlugu taamani qinigaavoq, Naleqqamulli Inatsisartunut siorna qinersisoqarmat ilaasortanngorpoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam marsimi siorna qinersisoqarnerani Inatsisartunut qinigaassaguni Folketingimut qinigassanngorteqqinniarnani oqarpoq.

Naluneqanngitsutut taamani aamma qinigaalluarpoq,  Inatsisartunullu ukiup ataatsip missaani ilaasortaallunilu Folketingimut ilaasortaavoq.

Taamaattumik Aki-Matilda Høegh-Damip aqqa Folketingimut marsip 24-anni qinersisoqarpat taasivimmi allaqqanavianngilaq.

- Kalaallit Nunaanni suliassarpassuaqarpoq, taakkununngalu nukikka atorniarpakka, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Oqalutseqartarneq oqallisigineqartoq

Ministeriuneq Mette Frederiksen ‘immikkut ittumik oqaaseqarumalluni’ sisamanngornermi nalunaarmat, Folketingimullu qinersisoqarnissaa suaarutigalugu, Aki-Matilda Høegh-Dam Uummannamiippoq. Tassani partiimut ilaasortaaqatini Juno Berthelsen ilaatigut angalaqatigaa.

Aki-Matilda Høegh-Dam Siumut sinnerlugu Folketingimut 2019-imi qinigaaqqaarpoq. 22-nik taamani ukioqarpoq, Kalaallit Nunaallu sinnerlugu Folketingimut qinigaasuni taamanikkut nukarlersaavoq.

Ukiuni arfineq-marlunni Christiansborgimiinnermini ajugaasimaarutiginerpaasaata ilaat tassaavoq, Folketingimi oqalutseqarsinnaanngorneq.

Aki-Matilda Høegh-Dam Folketingimi 2023-mi oqallittoqartillugu kalaallisuinnaq akiumalluni aalajangermat tusagassiuutini tusarsaaqaaq. 

Folketingip Siulittaasoqarfia sivisuumik tatineqareerluni, kalaallisut toqqaannartumik nutserisarneq novembarimi 2024-mi atuutilersinniarlugu aalajangerpoq.

- Folketingimut qinigassanngortittut danskisut oqalussinnaanngikkaluartut maanna qinersisinnaalerpagut, tamannalu aamma tamat oqartussaaqataanerannut nakussassaataassaaq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Inuit pineqartut

Sulialli soqutiginerpaasaasa ilagaat, kalaallit meerartaannik pinngitsaaliissummik Danmarkimi inissiisarnermik suliaq.

Isumasioqatigiittoqaqattaareersorlu ataatsimiititalianullu apeqquterpassuit apeqqutigineqareersullu, inatsit nutaaq apriilimi ukioq kingulleq atuutilerpoq, inatsimmilu Danmarkimi kalaallit ilaqutariit angajoqqaatut piginnaasaannik misissuinerit unitsinneqarnissaat siunertaavoq.

- Tulluusimaarutigaara suliap nukippassuarnik atuiffiusup kinguneqarluarsimanera, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Killitsisimanermik nipaaruppoq.

- Qitornaminnik angerlartitsisut amerliartorneri takusinnaagatsigu, nangilluni oqarpoq. 

Aki-Matilda Høegh-Dam kalaallit meerartannik pinngitsaaliissummik inissiisarneq pillugu isumasioqatigiinnukartoq. Assi © : Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix

Suliaq pinngitsaaliissummik inissiisarnermut tunngasoq maanna killitsissutigaat. Ilinnut qanoq isumaqarami?

- Inummut tunngassuteqarmat qitornattalu suminngaanneerfiannut attuumassuteqarninnut tunngassuteqarluni. Nammineq tamakkununnga (pinngitsaaliissummik inissiisarnernut aaqq.) tunngasut ataatsimiittarfinni, ministereqarfinni, atisanik kusanartunik atisaqarluni kisitsisit oqallisigalugit, kisitsisit aningaasallu millionilikkaat ullut tamaasa suliaralugit, suliap tamatuma inunnut eqqugaasunut allannguummik kinguneqarnera takusinnaallugu isumaqaqaaq. 

- Facebookimi ima allattut takugaangakkit ‘qitornara angerlartissinnaanngorpara', killitsissutigisarpara, inuit pineqarmata.

- Ataatsimiittarfinni teknikkikkut suliaqarnerup inunnut qanoq sunniuteqartigisinnaanera takullugu tupinnarpoq, Aki-Matilda Høegh-Dam ima oqarpoq.

Attaveqatigiinneq ajornakusoortoq

Aammali Folketingimi ukiuni arfineq-marlunni ilaasortaanerata ilungersunartarsimanera miserratiginngilaa.

- Sumiiffik avatangiisillu uannut taamani nutaarluinnaapput Folketingimilu suleriaatsit immikkuullarilluinnarput. Tamakkua ilungersuutigisarsimavakka - immaqa kinaassusera pissutigalugu, illarluni oqarpoq nangillunilu:

- Aamma oqarusuppunga taamaaliorsimallunga. Pissutsit iliuuserisartakkallu taamaattuaannarnissaat ilungersuutigisarsimavara. 

Ukiut taakkua suleqatigilluartakkanik suleqateqarfiusimanera taassumap oqaluttuaraa,  aammali suleqatinut allanut attaveqarniarnerup ilungersunartuusinnaasarsimanera. 

Aki-Matilda Høegh-Damip isumaa naapertorlugu pitsaanerusumik ineriartortoqaraluartoq, isumaqarpoq, Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiinnerat suli “ajornakusoortoq” isumaqarpoq.

Naleqqami politikerip oqarnera naapertorlugu danskit Kalaallit Nunaannik paasinninnissaminnik piumassuseqarnerulersimapput, soorluttaaq Kalaallit Nunaanni isumaginnittoqarfinnut assigiinngitsunut aningaasaliinissamut piumassuseqarnerulersimasut.

Naleqqami politikerip oqarnera naapertorlugu danskit Kalaallit Nunaannik paasinninnissaminnik piumassuseqarnerulersimapput, soorluttaaq Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni aningaasaliinissamut piumassuseqarnerulersimasut.

- Kisiannili danskinik politikereqarpoq Kalaallit Nunaat pillugu assigiinngilluinnartunik eqqarsaatilinnik. Taamaattumik Kalaallit Nunaannik nikaginnippaluttumik oqaluttartunik nunami siuttunngorsinnaasunik  aamma politikereqarpoq. 

Kina Folketingimi kingoraartiginissaa neriuutigaajuk?

- Naleqqamiit qinigassanngortittut tapersersorpakka, Folketingimimi kalaallit illersornissaat tunuarsimaarfiginavianngilaat, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

IA sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz, Christiansborgimi ukiuni aqqanilingajanni sulereerluni, Folketingimut qinigassanngorteqqinniarnani sisamanngornermi nalunaarpoq. Taamaattumik kalaallit sinniisussai marluk nutaat marsip 24-anni qinerneqassapput.