Meeqqanut misiligutaasunut utoqqatserneq: Aki-Matilda Høegh-Damip ministerini isumaqatiginngikkai
Neriorsuutigisat eqqortinneqartariaqarput.
Taamaattumik ministeriunerup Mette Frederiksenip (S) ulloq 13. aggusti kalaallinut meqqanut 22-nut 1951-imi Danmarkimut pinngitsaalisaallutik nuutinneqartunut utoqqatsertariaqarpoq –Danmarkimi meeqqat angerlarsimaffiiniissimasunut utoqqatsernissaq nalunaarutigineqartoq assigalugu.
AAMMA ATUARUK Mette Frederiksen meeqqat misileraatigineqartut utoqqatserfiginiarlugit neriorsuisoq
Folketingimut ilaasortaq Aki-Matilda Høegh-Dam (S) taama isumaqarpoq, Mette Frederiksenillu juunip aallartilaarnerani meeqqanut misiligutaasunut pisortatigoortumik utoqqatsernissaq neriorsuutigisimagaa innersuussutigalugu.
- Utoqqatsernissaq taanna ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanniit ilimagisimavarput, sulissutigalugu piviusunngornissaalu pimoorullugu Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq uparuarlugulu suliami danskit naalagaaffiannit utoqqatsertoqarnissaa Siumup pisortatigoortumik ukiorpassuarni politikkerisimagaa.
AAMMA ATUARUK Enhedslistenip maannakkut utoqqatsertoqaqqugaa
Taamaalilluni parteeqatini isumaginninnermut naalakkersuisoq Martha Abelsen, Siumumeersoq aamma Siumup tunngavimmigut parteeqataata Socialdemokratiet-ip siulittaasua ministeriunerlu Mette Frederiksen Siumup Folketingimi tapersersorniarlugu toqqagaa toqqaannartumik isumaqatiginngilai.
Tassami danskit naalagaaffianniit pisortatigoortumik utoqqatsertoqassappat utoqqatsertoqartinnagu 1951-imi ‘misiliinermik’ taaneqartartup ingerlannerani Danmarkip Kalaallit Nunaatalu inissisimanerat pillugu nassuiaatip suliassiissutigineqarsimasup naammassineqarnissaa utaqqineqassasoq ministerit taakku marluk aalajangiusimavaat.
Tamanna siusinnerpaamik juuni 2020-mii pissaaq – meeqqallu misiligutaasut 22-t amiakkuinut piffissaq nalunarsivoq.
- Nalulluinnarparpummi inuit utoqqasaat aappaagumut utaqqisinnaanersut. Tarnimikkut eqqissitinneqarnissaannut toqutsiinianngilakka, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Aki Matilda Høegh-Dam: Nassuiaaneq atornerlunneqarsinnaavoq
Kisanni Aki-Matilda Høegh-Dam naapertorlugu pereersimasunut nassuiaat utoqqatsernissamut atassuteqanngilaq.
- Isumaqarpunga nassuiaat utoqqatsernerlu imminnut assigiinngitsuusut naleqqiunneqarsinnaangitsut.
AAMMA ATUARUK Meeqqat misileraatigineqartut utoqqatserfigineqarnissartik utaqqeqqaartariaqassavaat
Meeqqat taakku 22-t ilaquttaminiit Kalaallit Nunaanniittunit avissaartinneqarnermikkut annertuumik ajoquserneqarsimasut qangali uppernarsineqareersoq isumaqarpoq. Danmarkimut nassiunneqarnermikkut oqaatsitik piorsarsimassusertillu annaavaat, Siumup folketingimut ilaasortaatitaa isumaqarpoq.
Tamannalu utoqqatsernissamut naammappoq – soorlu 1950’ikkunni misiliiinermik ingerlanneqartumi peqataasimanerminut Dansk Røde Kors 2015-imi utoqqatsertoq.
- Tunngaviami nalunngilarput, ukiorpassuarnilu ilisimareerlugu. Suliniaqatigiiffissuarlu nunarsuarmut tamarmut siaruaassimasoq asuliinnaq utoqqatsernavianngilaq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Meeqqanut misiligutaasunut utoqqatsernissap kinguartinnera kukkuneruvoq
Nunatsinnit Folketingimi ilaasortaqatimisut Aaja Chemnitz Larsenitut IA-meersutut ernummatigaa Danmarkip pisortatigoortumik meeqqanut misiligutaasunut 22-nut utoqqatsinnginnissaanut tunngaviusinnaasunik nassaarniarnermut nassuiaaneq atorneqassasoq.
- Nassuiaanerup qanoq imaqarnissaa ernumanartilaarpara, tassami utoqqatsertoqannginnissaa tunngavigimmagu. Imaariaannannguatsiarmammi nassuiaat utoqqatsinnginnissamut tunngavissarsiortoq?
