Meerarpassuit akiuussusersorneqanngillat Aaqqiissutissaqaraluarluta nukissaqanngilagut
Angajoqqaat meeqqami akiuussusertinnissaannik puigortarnerat nutaarsiassaanngilaq.
Peqqinnissaqarfimmit ukiorpassuarni ilisimaneqarpoq. Taamaattorli ajornartorsiut peqqinnissaqarfimmit ukiullu ingerlanerini naalakkersuisuusartunit suli aaqqinneqanngilaq.
Ajornartorsiut ilungersuullugu aaqqinniarneqartariaqartoq nakorsaanerup Henrik L. Hansenip oqaatigisareerpaa.
Nappaatinut ulorianartunut tunillatsinnginnissarput, taakkulu siaruaatinnginnissaat pinngitsoortinniarlugu piffissap ingerlanerani meeqqat aalajangersimasumik akiuussusersorneqartarput.
Mæslingerneq tuluit nunaanni tuniluuteqqammersoq assersuutaasinnaavoq. UNICEF naapertorlugu inuit 110.000-t 2017-mi toqunerannik kinguneqarpoq, taakkunannga amerlanerit meeraapput.
Sianeqattaalaarnikkut meeqqanik akiuussusersuinerup malunnaatilimmik annertusarneqarsinnaanera, KNR-imiit februaarimi oqaluttuaraarput.
- Angajoqqaat attavgisatta pingajorarterutaasa missaasa meeqqatik akiuussusertikkaat suliniummi tassani paasivarput, Sermersuumi nakorsat pisortaat Jesper Olesen taamani taama oqarpoq.
Paasisat neriulluarnaraluartut angajoqqaanut ulapaartunut eqqaasitsilluni sianertarnerup aalajangersimasumik periusaalernissaa Jesper Olesenip neriorsuutigisinnaanngilaa. Nukiit atorluarneqarnerusariaqartut nakorsat pisortaata februaarimi nalilerpaa.
Meeqqanik akiuussusersuinermut nalunaarusiaq ukiumoortoq, 2023-mi juulimi kisinneqartut malillugit Poliomut mæslingimullu akiuussusersuineq ermunartumik inissisimavoq.
| Akiuussutissaq | Anguniagaq | Akiuussuserneqarsimasut |
|
Meeqqat ilaatigut poliomut pingajussaanik akiuussuserneqarsimasut amerlassusaat |
90 procentit | 76 procentit |
|
Meeqqat ilaatigut mæslinginut aappassaanik akiuussuserneqarsimasut amerlassusaa |
95 procentit | 65 procentit |
SMS-ikkut eqqaasitsineq iluaqutaasinnaasoq
SMS-ikkut eqqaasitsineq nukersorfiullaarani aaqqissutaasinnaagaluarpoq.
Tamannaqqissaarmi pillugu 2020-mi misissuisoqarpoq.
Meeqqat Nuummiittut 80-it akiuussusersorneqarsimanngitsut misissuinermi tassani peqataatinneqarput. Misissuinerli annertunerunngimmat paasisat qularnarsinnaagaluartut iluaqutaanera ersarippoq.
- Angajoqqaat SMS-erfigisatta pingajorarterutaannut iluaqutaanera misissuinermi erserpoq, Arktisk Medicinimi professori Michael Lynge Pedersen taama oqarpoq.
Tassa SMS-ikkut eqqaasitsinerit telefonikkut sianernertulli iluaqutaatigipput. Angajoqqaat SMS-erfigitittut sianerfigitittullu 33 procentii angullugit meeqqatik akiuussusertippaat.
Taamaammallu peqqinnissaqarfiup SMS-ikkut eqqaasitsisalernissamik suliniuteqarsimannginnera eqqarsarnartoqarpoq.
Danmarkimi innuttaasut nakorsiarniartut SMS-ikkut eqqaasinneqartarnerat iluatsilluartoq isigalugu, periutsip maani atugaannginnera eqqarsarnartoqarpoq.
Qaraasiaq naammineertartunngortinneqarsinnaanngitsoq
Meeqqat akiuussusertinnissaat qanilligaangat angajooqaanik e-boksikkut SMS-imilluunniit eqqaasitsisarnissaq Jesper Olesenip iluaqutaassasoraa.
Meeqqalli amerlanerusut akiuussuserneqartalernissaat iluatsissappat, nukiit tassunga atorneqartussat naapertuuttuunissaat taassuma aamma tikkuarpaa.
- Eqqaasitsinerup iluaqutaanissaa qularnanngilaq. Nakorsiarnermili allattuivik qarasaasiakkut atortagarput nammineerluni eqqaasitsissummik nassitsisussanngortinneqarsinnaanngilaq, tamannalu uagutsinnut unammillernarpoq. Namminerli suliassarujussuuvoq nukissaqassuserpullu aalajangiisunngoqqippoq, taanna KNR-imut taama oqarpoq.
Nakorsiarnermi allattuivimmik qarasaasiakkut aaqqiissummik nutaamik peqalernissaq suliniutigineqartoq Jesper Olesenip ilanngullugu oqaatigaa. Akiuussutissat sorliit meeqqanit ataasiakkaanit amigaatigineqarnerat, ajornannginnerusumik ersarinnerusumillu peqqinnissaqarfimmit angajoqqaanillu aaqqiissummi nutaami malinnaavigineqarsinnaassaaq.
Aaqqiissulli nutaaq qaqugu piviusunngortinneqarsinnaanersoq taassuuma oqaatigisinnaanngilaa, angajoqqaanullu eqqaasitsissummik nammineerluni nassitsisinnaanersoq aamma oqaatigisinnaanngilaa
