Jens Paulsen, assimi taperlermiottpq Aalisarnermut ataatsimiititaliarsuarmi siulittaasuuvoq.Assi: Jens Paulsen

Aalisarnermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa piareerpoq: Sisamanngorpat tusagassiortunik katersortitsisoqassasoq

Aalisarnermut ataatsimiititaliarsuup ukiuni marlunni suliaqareerluni isumaliutissiissut utaqqisaajuartoq kiisami piareerpaa.

Aalisarnermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissusiani piareerpaa.

Ataatsimiititaliarsuaq ukiut marluk matuma siorna pilersinneqarpoq. Ataatsimiititaliarsuaq aalisarnermut inatsimmut allanullu suliniutinut attuumassuteqartunut aalisarnermut pitsaasumik iluaqutaasinnaasunik innersuussusiornissaq suliassaraa.

Aalisarnermut ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortat:

 

1. Eqqartuussissuserisoq Jens Paulsen Nuummeersoq ataatsimiititaliarsuarmi siulittaasoq.
2. Nakerisarsiunngitsumik ilaasortaq siulittaasullu tullia, professor emeritus Peder Andersen
3. Nakeriarsiunngitsumik ilaasortaq, siusinnerusukkullu aalisarnermut siunnersuisut pisortaat, Eskild Kirkegaard
4. KNAPK-mi siulittaasoq, Henrik Sandgreen
5. SQAPK-mi pisortaq, Erik Lange
6. SIK-mi kattuffiup pisortaa Jess G. Berthelsen
7. Sulisitsisut pisortaat, Brian Buus Pedersen
8. NUSUKA-mi siulittaasoq, Gerth B. Lynge
9. Kukkunersiuisut suliffeqarfii, kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaq, Knud Østergaard
10. Pinngortitaleriffik, immikkoortortaqarfiup pisortaa, Helle Siegstad,
11. Grønlandsbanken, pisortap tullia John Jakobsen
12. Kommunit

Aalisarnermut inatsit 1996-imeersoq ullumikkut atuuppoq. Taanna allanngortinneqaqattaarnikuuvoq, taamaammat aalisarnermut inatsisip nutarternissaa piffissanngortoq Naalakkersuisut isumaqarput.

AAMMA ATUARUK Fiskerikommission skal på turne: Har fået en million kroner til at rejse rundt

Aalisarnermut ataatsimiititaliarsuup suliaqarnera 2019-imili kinguaattooqqalerpoq. Kingullermik kinguaattoornera coronamik pissuteqarpoq.

Isumaliutissiissut sisamanngorpat nalunaaqutaq pingasunut tusagassiortunik katersortitsinermi saqqummiunneqassaaq.

Isumaliutissiissut Naalakkersuisunut aamma saqqummiunneqassaaq. Tamatuma kingorna politikikkut isumaqatigiinniarnerit nutaat aallartissallutik. Tassani aalisarnermut inatsisissap tulliata qanoq iluseqarnissaanut isumaqatigiinniartoqassaaq.

Annikitsualuit saqqummiunneqareersut

Aalisarnermut ataatsimiititaliarsuup suliami ilaa ukioq manna siusinnerusukkut saqqummiutilaarnikuuaa.

Aalisarnermut inatsimmi eqqartorneqartut ilaat aajuku

Pisassiissutit annertunerusut ikinnerusulluunniit: 
Aalisartukinnerulissasoq IA Demokraatillu kissaatigaat. Uumaarissumik aalisartoqarnerulissasoq nunattalu karsianut isaatitsisoqarnerulissasoq isumaqarput. 

Aalisartoqarnerulissasoq Naleraq Siumullu kissaateqarput. Amerlanerit suliffeqalernissaannut isertitaqarnerulernissaannullu qulakkeerinnissasoq isumaqarput.

Maanna tamakkiisumiit 57 procenti agguarneqarluni immami raajarniartoqartarpoq. Sinerissap qanittuani tamakkiisumiit 43 procentii aalisarneqartarluni. 

Raajanik aalisarnermi agguarneqartussat 50/50 procentimut annikillisinneqarnissaannik Siumut siunnersuuteqarpoq. Sinerissap qanittuani aalisartunut umiatsiaararsortunut tamanna isertitaqarnerussutaalersinnaammat. Tunngaviusumik Naleqqamiit, IA-miit Demokraatinillu tapersersorneqarpoq.

Pinngortitamut aningaasaqarnermullu piujuartitsisoq:
Pisassiissutit biologinit innersuussutaasut malinneqarnerunissaat IA-p Demokraatillu kissaatigaat. Aalisapiluttoqassanngilaq Kalaallit Nunaatalu imartaani aalisakkat assigiinngitsut nungunneqannginnissai qulakkeerneqassaaq.

Biologit nalunaarusiarisartagaanniit immami aalisagaqarnerusoq raajaqarnerusorlu Siumut isumaqarput. Taamaattumik Naalakkersuisut pisassiinissamut aalisartut isumaat tusaaniarneqarnerusariaqartut.

Biologit aalisartullu akornanni suleqatigiittoqarnerusariaqartoq Partii Naleraq  aamma isumaqarpoq. Sinerissap qanittuanilu aalisartunut piujuaannartitsisumik aalisarnermut uppernarsaatinik tunniusisoqarnerunissaa partiip aamma kissaatigaa.

Pisassiissutinut piffissamik killissaliussineq:
Pisassiissutit ukiorpassuarnut, assersuutigalugu minnerpaamik ukiut qulit 15-iniluunniit tunniunneqartassasut partiit amerlanerusut, KNAPK aamma GE isumaqataapput. Assersuutigalugu angallatinut isertitaqarnerunissamullu aningaasaliinissaanut tulaasiviit aalisartullu qulakkiissavaat.

Ataatsimiititaliarsuup assersuutigalugu umiatsiaararsortut qanoq amerlatiginerisa ikilisinneqarnissasut imaluunniit taakku immikkut pisassaat ikilisinneqassasut allappaa. Tassa aalisagartassat aalisartunut ikinnerusunut agguaanneqassapput, aalisartut ataasiakkaat taamaalillutik iluanaaruteqarnerusinnaassallutik.

Taamaammat ataatsimiititaliarsuup aalisartut pisassiissuteqarfigineqanngitsut qanoq suliffissanik periarfissaqassanersut misissorneqartariaqarnerarpaa.

AAMMA ATUARUK Partiit 2018-imi qinersinnginnermi: Siumut aalisarnermut nutaamik inatsiseqalissasoq neriorsuivoq

Sumiiffinnimi amerlasuuni aalisartorpassuaqarfiusuni suliffissat amigaataapput. Ataatsimiititaliarsuullu aalisartut sanaartornermi aatsitassarsiornermiluunniit taarsiullugu sulisinnaanissaat erseqqissaatigaa.

Aalisarnermut inatsimmik nutaamik 2000-mili ujartuisoqalerpoq.

Tassani aamma Aalisarnermut ataatsimiititaliarsualiortoqarpoq. Taamani ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutini aalisarnermut inatsimmik nutaamik tunngaviliuusussaq 2009-mi saqqummiuppaa. Inatsisiliortoqanngilarli.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat