OQALLINNEQ Aalisarneq sammineqassaaq

Sapaatit-akunneri marluk qaangiuppata Inatsisartunut qinersisoqassaaq, partiillu assigiinngitsut arfiniliusut oqallinnerit pingaarnerit ilaat unnugu aallartissavaat, tamannalu KNR tv-kkut toqqaannartumik aallakaatinneqassaaq. Nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaat partiit eqqartussavaat: Aalisarneq.

Atassutip sumiiffiit ataasiakkaat inuussutissarsiutitigut ineriartortinneqarnerisa siuarsarnissaat sulissutiginiarpaa, taamaaliornikkullu suliffissanik amerlanerusunik pilersitsiniarluni.

- Maannakkorpiaq aalisarnerup isertitassanik nutaanik tunissavaatigut, partiip siulittaasua Knud Kristiansen aviisimut Sermitsiamut taama oqarpoq.

Aalisarnermut sinaakkutissat aalaakkaasuussapput, aammalu aalisakkanik allanik amerlanerusunik aalisartoqassalluni, ullumikkut aalisakkanik assigiinngitsunik arfinilinnik aalisarneqartunik peqarluaannarnissaa qulakkeerniarlugu. Taamaammat uumassusilinnik ilisimatuut amerlineqarnissaat partiip sulissutiginiarpaa, taakku misissuinernik suli amerlanerunik ingerlataqarniassammata.

- Imaani pisuussuterpassuit takusinnaavagut, pisassiissutinilli aalajangersaaneq piujuaannartitsinissamik tunngaveqarluni pissaaq, taamaammat misissuinernut pisariaqartunut uumassusilinnik ilisimatuunik amerlanerusunik kissaateqarpugut, Knud Kristiansen aviisimut Sermitsiamut taama naqissusiivoq.

Demokraatit aalisarnermi atugassarititaasut pitsanngorsarniarpaat, Nunarput siunissami suli annerusumik aningaasarsiorsinnaalersillugu.

Assersuutigalugu avaleraasartuunut akigitinneqartoq qaffanneqassaaq aalisarnerullu iluani suliffeqarfinnut atugassarititaasut nalilersuiffigeqqinneqarlutik: Ingerlatseqatigiiffinnut akileraarut appartinneqassaaq.

- Aningaasat nunatsinnit aniapput. Ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutit appartinneqarnerisigut aammalu nalikilliliinissamut periarfissat pitsanngorsarnerisigut nunatsinni aningaasalersuerusunneq anguneqassaaq, asuli Europami piginneqatigiiffinnik allamit aqutanik pilersitsiortortoqaannarani, Demokraatit siulittaasuat, Andreas Uldum, taama oqarpoq.

Aamma atuaruk Demokraatit ingerlatsiviit akileraarutaat apparniarpaat

Inuit Ataqatigiit aalisanermut tunngatillugu atituumik isumaqatigiissusiornissamut piareersimapput, soqutigisaqartullu tamaasa peqataatinneqassapput. Partiip qinersinermi anguniagassatut pilersaarutitami erseqqissarpaa pisuussutinik atuinermi aqutsineq siunissaq eqqarsaatigalugu ingerlanneqassasoq, kinguaassavut aamma taakkuninnga iluaquteqaqqullugit.

- Pisassiissutit sapinngisamik amerlanerpaanit iluaqutigineqartussanngorlugit agguaanneqartassapput, kiisalu aamma suliffissaqartitsiniarnerup qulakkeernissaa ukiorlu kaajallallugu isertitaqarsinnaaneq anguneqarsinnaasunngorlugu.

Pisuussutitsinnik uumassusilinnit nioqqutissiavut ineriartorteqqinneqarnissaat pisariaqarpoq. Suliassarlu taanna aalisartut, piniartut, nunalerisut tusassiortullu suleqatigalugit pitsaanerpaamik naammassineqarsinnaavoq, IA taama allappoq.

Naaja Nathanielsenip erseqqissaatigaa aalisarnerup aningaasaqarnerput maannakkorpiaq annaassinnaanngikkaa.

- Suliniummik angisuumik aningaasaqarnitsinnut annaassisussamik qanittukkut pilersitsisoqarnissaa nassuerutigisariaqarparput. Aalisarnerup inuussutissarsiutillu sinnerisa 2015-ip ingerlanerani millioninik pingasunik kisitsisitalinnik allanik pissarsiaqarfiginissaat naatsorsuutigisinnaanngilarput, Naaja Nathanielsen oqarpoq.

Partii Inuit aalisakkanik toqqaannartumik avammut tunisassiortoqarnerusalernissaa suliniutiginiarpaat. Imaappoq, aalisakkat nunatsinni piariigaanerusunngorlugit nunatsinni suliarineqaqqaarlutik, aatsaat nunanut allanut tunisaasalerlutik. Partii isumaqarpoq taamaaliornikkut aningaasat isertitat amerlanerulissasut.

- Nunatta landskarsiata aalisarnermit iluanaarutai 2013- imi 2,1 milliardit koruuniupput, aalisakkallu avammut tuninnginnerini nunatsinni suliarineqartalertuuppata toqqaannartumillu avammut tunisassiarineqarlutik nunarput seks milliardit koruuninik iluanaaruteqartalissagaluarpoq, Partii Inuit siulittaasuat Nikku Olsen oqarpoq.

Aamma atuaruk Qineqqusaarneq aallartippoq: Nunatta aningaasaqarnera pitsanngorsarusupparput

Taamaattorlu nunanut allanut tunngasunut nunanillu allani niueqateqarnermut naalakkersuisoqarfimmik immikkut pilersitsinissaq qineqqusaarnermi pingaarnertaasa ilagaat.

- Suliffeqarfiit inuiaqatigiinnit pigineqartut tamarmik nalilersuivigineqassapput, malitsigisaanillu inuiaqatigiinnut tulluarnerusumik suliffeqarfiuteqarneq aaqqissuuteqqinneqassasoq suliniutigineqassaaq. Matumani nuna inumminut unammillertuunani aningaasarsiornikkulli periarfissiisoq pilersinneqartariaqarmat.

Aamma atuaruk Partii Inuit kommunenut 18nut uteqqinnissaaq qineqqusaarutigaat

Partii Naleqqap nunatsinni avammullu niuernermi aalisagaatitta tamakkiinerusumik kiisalu piariigaanerusunngorlugit niuerutigineqartarnissaat pingaarnertut qineqqusaarutigaat.

Aamma atuaruk VIDEO Partii Naleqqap sulissutigerusutaa: Inuussutissanik imminut pilersornerunissaq

Partiip aamma sulissutiginiarpaa aalisagartassat suulluunniit nunatta pigeqqilernissai ingerlatseqatigiiffiit imaluunniit inuit ataasiakkaat pigiunnaarlugit, tassalu atukkiunneqartalerlutik.

Aalisarnissamut allagartaqalernissaq partiip sulissutiginiarpaa.

Siulleq inuussutissarsiutigivillugu aalisarnermut allagartaq.

Tullia tapertaralugu aalisarnermut allagartaq.

Pingajua sunngiffimmi aalisarnermut allagartaq.

Aalisagartassiissutinik atukkiisalernissaq sinerissami susassaqartut peqatigalugit

Agguaassisoqartalernissaa ilanngullugu anguniagaavoq, aammalu umiatsiaaqqat angallatillu angissusaat aallaavigalugit Søfartstyrelsillu inuttalersuinermut malittarisassai malillugit kiisalu umiatsiaaqqat normulersorneqartalerlutik soorlu snescooteritut.

Siumup arlaleriarluni oqaatigereerpaa aalisakkanik allanik misileraalluni aalisartoqassasoq, aammalu aalisakkat nunatsinni tunisassiarineqartarsinnaanerinut periarfissaqarnersoq misissorneqassasoq.

Siumup siulittaasuata Kim Kielsenip ataasinngornermi novembarip pingajuani qinersisartunik ataatsimiititsinermi naqissuserpaa: Aningaasat sumut ingerlasarnerinik misissuisoqartariaqarpoq. Aalisakkat nunanut allanut niuerutigineqarnerini nunatta iluanaarutigisartagai ikippallaarnersut partiip misissorniarpaa, peqatigisaanillu aamma akit qaffanneqarsinnaanersut misissorlugu, aalisarneq siunissami aningaasatigut imminut napatissinnaanngortillugu.

- Aningaasat sumut ingerlasarnerinik misissuerusuppugut. Tunisassiorneq sumi ingerlanneqarpa. Suliffinnik pilersitsisoqaqqullugu nunatsinni tamakku pisariaqarput, Siumup siulittaasua, Kim Kielsen, KNR-imut taama oqarpoq.

        Aamma atuaruk Aalisakkanik tunisassianut tunngatillugu akit pilersarnerat misissussallugu tulluartinneqartoq

Politikerit KNR tv-kkut unnugu tallimanngornermi novembarip 14-iani oqallitilerpata paasisaqanerugit. Kalaallisut nal. 19:30 danskisullu nal. 21:00 - aallakaatitat tamaasa KNR2-kkut toqqaannartumik nutserneqassapput.