Issittumi nunat suleqatigiinnissaat suli pisariaqarluinnarpoq – aamma naak Ukrainemi sorsuttoqaraluartoq. Folketingimut ilaasortaq, IA-meersoq, Aaja Chemnitz Larsen taama isumaqarpoq.Assi: Malik Brøns

Aaja Chemnitz Larsen: Issittumi suleqatigiittoqaannassaaq – aamma piffissami ungasinnerusumi Ruslandimut

Naak Ruslandip Ukrainemut sorsulernerata kingunerisaanik Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suliaqarnerit tamarmik unitsinneqaraluartut Issittumi suleqatigiinneq aamma Ruslandip siunissami suleqatiginera ingerlaannassasoq, Aaja Chemnitz Larsen (IA) isumaqarpoq.

Issittumi nunat suleqatigiinnissaat suli pisariaqarluinnarpoq – aamma naak Ukrainemi sorsuttoqaraluartoq.

Folketingimut ilaasortaq, IA-meersoq, Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq, tassumalu suleqatigiinneq oqalliffinni allani piffissami ingerlagallaannartariaqartoq erseqqissaatigaa.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit suua?

 
Issittumi Siunnersuisoqatigiit oqalliffiusarpoq, tassanilu nunat Issittumilu najugallit soqutigisaqaqatigiiffiannik suliaqartoqartarluni.


Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat tassaapput issittumi naalagaaffeqatigiinniittut arfineq-pingasut: Tassa Canada, Danmark matumani Kalaallit Nunaat Savalimmiullu ilanngullugit, Finland, Island, Norge, Rusland, Sverige kiisalu USA.


Tamatuma saniatigut nunap inoqqaavi sinnerlugit soqutigisaqaqatigiiffiit arfinillit ilaapput.


Issittumi Siunnersuisoqatigiit 1996-imi pilersinneqarput. Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiinnerup annertusarnissaa siunertarineqarpoq. Tassani piujuaannartitsisumik ineriartorneq issittumilu avanatangiisinik illersuineq pingaarnertut ukkatarineqarput.

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni nunat killiit tamarmik Ruslandip Ukrainemut saassussineranut akerliunertik pissutigalugu ataatsimiinnerit tamaasa unitsikkallarlugit marsimi nalunaarutigaat. Ataatsimiinnissanik unitsitsinerat Ruslandip Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aappaagu maajip tungaanut siulittaasuunerani pivoq.

AAMMA ATUARUK Issittumi suleqatigiinnerup unitsinneqarnera: Rusland Danmarkimut aarlerisaarisoq

Issittumili nunat suleqatigiinneq aamma Ruslandimik suleqateqarneq suli pisariaqartippaat.

Issittumi Inatsisartut oqallittarfianni aamma siulittaasuusoq, Altinget Arktisimi oqallissaarummi allappoq.

- Nunarsuarmi pissutsit tunngaviusumik assigiinnginnerat qiviaraanni isumaqatigiinniarneq maannakkut ajornakusoorpoq. Kisianni taamaattuaannartariaqanngilaq.

Lidegaard: EU NATO-lu isumaginnilertariaqartut

Ruslandip Ukrainemut sorsulernera pissutigalugu Issittumi Siunnersuisoqatigiit aallarteqqissinnaajunnanngitsut, Folketingimut ilaasortaq nunanullu allanut tunngasunut ministeriusimasoq, Martin Lidegaard (Radikale Venstre) Altinget Arktisimi sapaatip akunnerani matumani siusinnerusukkut allappoq.

Tassungalu taarsiullugu  Issittumut tunngatillugu aalajangiinerit annertuut EU-mi NATO-milu isumagineqartassasut taassuma oqaatigaa.

AAMMA ATUARUK Folketingimut ilaasortaq: Issittumi Siunnersuisoqatigiit Ukrainemi sorsunnerup kingorna aallarteqqissinnaanngillat

Iliuuseriniagarli taanna atorsinnaavallaanngitsoq, Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq. Issittumimi nunat killiit Rusland mattusimajuaannarsinnaanngilaat.

Rusland Issittup 40 procentiata missaaniippoq – siunissamilu ungasinnerusumi oqaloqatigiinnerup attatiinnarnissaa pingaaruteqartoq, taanna isumaqarpoq.

Nunalli killiit arfineq.marluk Issittumi Siunnersuisoqatigiinniittut Issittumi Siunnersuisoqatigiit avataanni suleqatigiikkallarniarput. Silammi pissusiata sorsuutiginera Issittumilu ineriartorneq oqallisigineqarnerat aalajangiiffiginissaallu sorsunnerup naammassinissaanut utaqqisinneqarsinnaanngitsut, IA-mit politikerip oqallisaarummi erseqqissaatigaa.

Rasmus Leander Ilisimatusarfimmi - nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasunut immikkoortortaqarfimmi - Nasiffimmi aqutsisuuvoq.

Taassuma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinnerup Ruslandip Ukrainemut sorsunnera pissutigalugu unitsinneqarallarnera ernumanartuullunilu naatsorsuutigisassaasoq oqaatiginikuuaa.

- Issittumi Siunnersuisoqatigiinneq russit siulittaasuuffigisaani suleqatigiinneq Ukrainemi maanna pissutsit takusagut pissutigalugit ingerlaannarsinnaannginneranik nalunaaruteqarneq annertooq ajungilluinnarpoq, Leander KNR-imut marsimi oqarpoq.

Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat issittumut tunngasut oqallisigisarpaat.

Oqaluuserisat avatangiisinik illersuinermut, silap pissusianut, peqqinnissamut, imaanut tunngasunik suleqatigiinnermut attanneqarsinnaasumillu aningaasatigut ineriartornermut tunngasinnaapput. Siunnersuisoqatigiit sillimaniarnermut politikkimik suliaqarneq ajorput.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl