Ilisimatooq: Issittumi Siunnersuisoqatigiit suleqatigiiginnarnissaat neriuutigaara

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinneq Ruslandip Ukraine-mut saassussinera pissutigalugu unitsikkallarneqarpoq.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit Islandimi siorna maajimi ataatsimiinneranni amerikamiut nunanut allanut tunngasunut ministeriat, Antony Blinken saamerlermiippoq, taassuma suleqataa russeq Sergey Lavrov talerperlermiippoq. Assi © : Scanpix
marsip 05-at 2022 11:17

Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnissat tamaasa, Ruslandip Ukrainemut saassussinerata kingunerisaanik unitsikkallarpaat.

Suleqatigiinnerup unitsinneqarallarnera tupaallannaranilu ernumanartoq, Rasmus Leander naliliivoq. Taanna Ilisimatusarfimmi - nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasunut immikkoortortaqarfimmi - Nasiffimmi aqutsisuuvoq.

- Issittumi Siunnersuisoqatigiinneq russit siulittaasuuffigisaani suleqatigiinneq Ukrainemi maanna pissutsit takusagut pissutigalugit ingerlaannarsinnaannginneranik nalunaaruteqarneq annertooq ajungilluinnarpoq, Leander oqarpoq.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit suua?

 
Issittumi Siunnersuisoqatigiit oqalliffiusarpoq, tassanilu nunat Issittumilu najugallit soqutigisaqaqatigiiffiannik suliaqartoqartarluni.


Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat tassaapput issittumi naalagaaffeqatigiinniittut arfineq-pingasut: Tassa Canada, Danmark matumani Kalaallit Nunaat Savalimmiullu ilanngullugit, Finland, Island, Norge, Rusland, Sverige kiisalu USA.


Tamatuma saniatigut nunap inoqqaavi sinnerlugit soqutigisaqaqatigiiffiit arfinillit ilaapput.


Issittumi Siunnersuisoqatigiit 1996-imi pilersinneqarput. Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiinnerup annertusarnissaa siunertarineqarpoq. Tassani piujuaannartitsisumik ineriartorneq issittumilu avanatangiisinik illersuineq pingaarnertut ukkatarineqarput.

Rusland Issittumi Siunnersuisoqatigiinni maanna siulittaasuuvoq, alajangernerlu Rusland peqatiginagu aalajangerneqarpoq. Siunnersuisoqatigiinni nunat ilaasortat – matumani Danmark ilanngullugu – issittumut tunngassuteqartunik oqaluuserisaqartarput.

Oqaluuserisat avatangiisinik illersuinermut, silap pissusianut, peqqinnissamut, imaanut tunngasunik suleqatigiinnermut attanneqarsinnaasumillu aningaasatigut ineriartornermut tunngasinnaapput. Siunnersuisoqatigiit sillimaniarnermut politikkimik suliaqarneq ajorput.

Marsip naanissaata tungaanut unitsikkallarneqartoq

- Kalaallit Nunaat, Savalimmiut, Danmark nunallu allat arfinillit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaasut – soorunami Rusland peqatiginagu – qanimut suleqatigiillutik siunnersuisoqatigiinni sulinermik unitsitsigallarnissartik aamma ilaatigut piffissami aggertumi ataatsimiinnginnissartik isumaqatigiissutigaat, Kofod ippassaq oqarpoq.

Suleqatigiinneq aallaqqaasiutigalugu marsip naanissaata tungaanut unitsinneqarallartoq, Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede (IA) KNR-imut ippassaq oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Ukrainimiunik qimarngusunik nunatsinnukartitsissaagut? Soorunami, Augusta oqarpoq

Tamannalu Rasmus Leanderip oqarnera naapertorlugu silatusaartumik aalajangerneruvoq. Kisianni:

- Pissutsimmi allanngussapput, qaammatimmi naanerani upernaalluunniit naajartornerani suli sorsuttoqarlunilu Ukrainemut suli sorsuttoqarpat taama pissutsit taamaaginnassapput. Piffissaliigallarneq isumatusaarnerusoraara, kisianni aamma sivitsorneqaqattaarsinnaavoq.

Ruslandimut nioqquteqarneq unitsinneqartoq

Inuussutissarsiortut, ilisimatusartut NGO-t Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aamma suliaqarput. Taamaammat siunnersuisoqatigiit nunanit ilaasortaasunit ministerinik siulittaasunillu kisimi ilaaffigineqanngillat. Rasmus Leanderip tassani appasinnerusumi suleqatigiinnerup taassuma ingerlaannarsinnaanissaa neriuutigaa.

Rasmus
Assi © : KNR
Rasmus Leander, centerleder på Nasiffik

- Arlaatigut ingerlatsisoqaannarsinnaanissaa neriuutigaara, Issittumi Siunnersuisoqatigiit taamaalillutik atorunnaannginniassammata, naggataanilu upperineqarunnaarlutik matusariaqalinnginniassammat, Rasmus Leander oqarpoq.

Rusland februaarip 24-ani unnukkut Ukrainemut saassussivoq. Ruslandip saassussinerata kingunerisaanik kinguneqartitsinerit assigiinngitsut takkussuupput. Aningaasatigut kinguneqartitsinerit, assersuutigalugu timersornikkut kinguneqartitsinerit russinut timersortartunut eqquipput. Nunarput kinguneqartitsinernut aamma ilannguppoq.

Taamaalilluni Namminersorlutik Oqartussat pigisaata Royal Greenlandip Ruslandimut nioqquteqarnini tamarmi unitsippaa. Sulisitsisut oqarnerat naapertorlugu ilaasortami Ruslandimut 2021-mi tunisaat ataatsimut 580 millionit koruuninik naleqarput.