50.000-nit ikinnerunngitsut avatangiisinik illersuisup iperagaanissaanik atsiortut
73-inik ukiullip avatangiisinik illersuisup Paul Watsonip Nuummi juulip ulluisa 21-anni tigusarineqarnera nunani tamalaani akerliussutsimik takutitsisoqarneranik, atsiornernik katersisoqarneranik isornartorsiuisoqarneranillu kinguneqarpoq.
"Free Paul Watson"-imik, tassa Paul Watson iperagaalimik taallugu atsiornernik katersisoqarpoq, atsiornerillu 50.000-nit ikinnerunngitsut maannamut katersorneqarsimalereerput.
Ikiuiniaqatigiiffittut aningaasaateqarfik Kaptajn Paul Watson Foundation atsiornernik katersisuuvoq. Immap uumasuinik immamilu uumassusillit ataqatigiiaarnerannik illersuinermut tunngasuni tapersersuilluni, akuliuttarluni, pikkorissaasarluni qaammarsaasarlunilu, aningaasaateqarfiup taassuma nittartagaani allaqqavoq.
Atsiornernik katersineq nunani tamalaani inuit angutip nunarsuup eriaginissaanut ilungersuuteqarluinnartuusup iperagaanissaanik tapersersuinissaannut kaammattuineruvoq.
Atsiornernik katersat taakkua Danmarkip ministeriuneranut Mette Frederiksenimut (S) nassiussassatut siunniussaapput.
Juulip 21-anni tigusarineqartoq
Atsiornernillu katersinermut tapersersuillutik atsiortut nunanit tamalaaneersuusut imaaginnalerpoq.
Atsiornerimmi 50.714-it katersorneqarsimalereertut, marlunngornermi unnukkut paasinarsivoq.
Canadamiusut amerikamiusullu innuttaassusilik Paul Watson Kalaallit Nunaanni juulup ulluisa 21-anni tigusarineqarpoq. Watson avatangiisinik illersuiniaqatigiiffimmik Greenpeacemik pilersitseqataasuuvoq, tassanngali aninikuulluni.
Taanna umiarsuarmik "John Paul Dejoria"-mik Nuup umiarsualivianut aqqusaartilluni tigusarineqarpoq.
Japanip 2010-mi tigusarinneqqusinerata kingornali ujaarineqareerluni tigusarineqarpoq.
Japan Watsonip japanimiullu arfanniat Sikuiuitsoq Kujallermi tamanna sioqqullugu ukiuugaa saqitsaattaareerneranni taamaaliorpoq.
Watsonimmi Japanimi taamanikkut oqartussat oqarnerat naapertorlugu japanimiunut arfannialeruttortunut akornusersuilluni navianartorsiortitsivoq
Aggustip 15-iata tungaanut tigummigallagaasoq
Tassa Watson Japaniliaanneqassanersoq eqqartuussivimmi aalajangerneqartinnagu Kalaallit Nunaanni tigusarineqareernermini aggustip 15-iata tungaanut tigummigallagassanngortinneqarpoq.
Suliarlu taanna nunani tamalaani uissuummissutigineqaqaaq.
Ilaatigummi nunani assigiinngitsuni qulini politikerit 73-it Paul Watsonip Danmarkimit iperagaalertornissaanik Mette Frederiksenimut allakkatigut ilaatigut inassuteqarput.
Europa-Parlamentimi ilaasortat ilaat nunanilu tamalaani soorlu Frankrigimi, Finlandimi, Tysklandimi, Østrigimi, Hollandimi, Belgiami, Italiami, Spaniami Luxembourgimilu politikerit ilaat allakkatigut inassummi atsiortunut ilaapput.
Frankrigip præsidentia pisoq pillugu oqallinnermut akuliuttunut aamma ilaavoq. Macronimmi Danmark Paul Watsonip Japaniliaanneqannginnissaanik aalajangeqqugai pisorlu malinnaaffigalugu oqarsimasoq, Frankrigimi nutaarsiassaqartitsiviit ilaat AFP siusinnerusukkut allappoq.
Tusaamasallu Watsonip iperagaanissaanik aamma tapersersuisut arlaqarput.
Filmiliornermi ilitsersuisoq James Cameron, rockimik nipilersortartoqatigiit Pearl Jam erinarsortartorlu Bryan Adams taakkununnga ilaapput.
Watsonimik tunniussinissamik Japanip allakkatigut pisortatigoortumik inassuteqarfigisimagaatik, Danmarkip inatsiseqarnermut ministereqarfia aggustip aallaqqaataani nalunaarpoq.
Japanip allakkatigut pisortatigoortumik inassutaat Kalaallit Nunaanni politiinut Watson pillugu suliami akisussaasuusunut kingorna ingerlateqqinneqarpoq.
