VIVE-p nalunaarusiaa: Kalaaliaqqat meerarsiat qallunaaqqanit meerarsianit ingerlalluarnerupput
Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut suliani arlalinni meeqqaminnut tunngatillugu naammaginanngitsumik sullinneqartarsimanerat isornartorsiorneqarpoq. Tamanna VIVE-mit nalunaarusiami nutaami ersersinneqarpoq.
Kisianni nalunaarusiami tassanissaaq ersersinneqarpoq, meeqqat kalaallit Danmarkimi angerlarsimaffimmik avataannut inissitat, qallunaaqqanut meerarsiaasunut naleqqiullugit nalinginnaasumik ingerlalluarnerusartut.
- Qallunaaqqanut angerlarsimaffimmik avataanut inissitanut naleqqiullutik arlalitsigut ingerlalluarnerusarput, taama oqarpoq VIVE-mi misissueqqissaartartoq Karen Margrethe Dahl, nalunaarusiortuusoq.
Tamannalu atuuppoq kalaaliaqqat atuarfimmi ingerlalluassusiannut, sunngiffimmut, peqqissutsikkut misigissutsitigullu ingerlalluassusaannut naleqqiullugu.
Ingerlalluassuseq – Danmarkimi meeqqat kalaallit qallunaallu angerlarsimaffimmik avataanut inissitat
Ingerlalluartut – procentinngorlugit:
Meeqqat kalaallit: 77 procent.
Meeqqat qallunaat: 68 procent.
Akulikitsumik imaluunniit akulikitsuararsuarmik kiserliortutut misigisartut:
Meeqqat kalaallit: 13 procent.
Meeqqat qallunaat: 15 procent.
Inissinneqarfigisaminni inersimasunit asaneqartutut misigisut:
Meeqqat kalaallit: 81 procent.
Meeqqat qallunaat: 73 procent.
Atuarfimmik nuannarisaqartut nuannarisaqangaatsiartulluunniit:
Meeqqat kalaallit: 94 procent.
Meeqqat qallunaat: 87 procent.
Angajoqqaaminnit asaneqartutut misigisut:
Meeqqat kalaallit: 81 procent.
Meeqqat qallunaat: 78 procent.
Nalunaarsuineq meeqqat angerlarsimaffimmik avataanut inissitat 11-t 17-illu akornanni ukiullit apeqqutit immersuilluni akisassanik immersuisinnerisigut, apersuinerit meeqqallu pillugit suliat allattorsimaffiini paasissutissat atorlugit suliaavoq.
Tunngavik: Nalunaarusiamit uannga tigulaakkat: "Meeqqat Danmarkimi angerlarsimaffimmik avataanut inissitat kalaallinik angajoqqaallit - Danmarkimi kommuninit ", VIVE
Nalunaarsuinermut tunngaviupput meeqqat 11-t 17-illu akornanni ukiullit, ilaatigullu apeqqutit immersuilluni akisassat aallaaviullutik, takuneqarsinnaavorlu meeqqat kalaallit angerlarsimaffimmik avataanut inissitat qallunaaqqanut angerlarsimaffimmik avataanut inissitanut naleqqiullugit atuarfimminni 20 procent angullugu ingerlalluarnerusut.
Aammattaaq meeqqat kalaallit atuarnertik sunngiffimminnilu meeraqatiminnik ilaqartarnertik malunnaatilimmik nuannarineruaat. Taamaapportaaq naak meeqqat kalaallit arlalitsigut oqaatsitigut ajornartorsiuteqartaraluartut.
Pitsaasunut assersuutissaq alla tassaavoq, meeqqat kalaallit meeqqanut qallunaanut naleqqiullutik angajoqqaarsiaminnit isumassorneqarluartutut asaneqartutullu misiginerusarmata.
- Meeqqat kalaallit ingerlalluarnerulaarput misigisimallutillu inersimasut inissinneqarfigisaminniittut – tassaagajuttut angajoqqaarsiat - asagaatik, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.
Angajoqqaat ajornartorsiuteqarput – meeqqat pinnatik
Meeqqat kalaallit angerlarsimaffimmik avataanut inissitat meeqqanit qallunaanit angerlarsimaffimmik avataanut inissitanit nalinginnaasumik ingerlalluarnerusarnerinut pissutaasut ilagaat angajoqqaat. Tassami suliani amerlasuuni angajoqqaat – meeraanngitsut – ajornartorsiuteqartarput, soorlu atornerluinermik persuttaasarnermillu.
Taamaammat meeqqat angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqaraagamik pilertortumik ajunnginnerulersarput.
- Meeqqat kalaallit angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqarnerusarput angajoqqaamik ajornartorsiuteqarnerat pissutigalugu, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.
Kisianni meeqqanut qallunaanut tunngatillugu kommuninit arlalitsigut angajoqqaanik piffissami sivisunerusumi ikiueqqaarniartarput. Tamannali iluatsinngikkaangat, meeqqallu angerlarsimaffimmik avataanut inissittariaqalerlutik, meeqqat amerlanerusunik ajornartorsiuteqalersimasarput.
- Isumaqarpunga ilaqutariinni qallunaani pitsaaliuilluni suliniutit sivisunerusumik ingerlanniarneqartartut. Meeqqat amerlanerit angerlarsimaffimminni najugaqaannartarput, taamaammallu meeqqat qallunaat meeqqanit kalaallinit suussusilikkanik akornutaat amerlanerusarput, Karen Margrethe Dahl KNR-imit oqarpoq.
Oqaatsit kulturilu annaaneqartarput
Kisianni meeqqat kalaallit angerlarsimaffimmik avataanut inissitat nalunaarsukkami qallunaanit meeqqanit ingerlalluarnerugaluartut illuatungeqarpoq:
Kalaallisut kulturiminnik oqaatsiminnillu annaasaqartarnerat.
VIVE naapertorlugu Danmarkimi kalaallinik angajoqqaarsiaasartoqanngingajappoq. Taamaammat angajoqqaat meeqqaminnik kalaallinik angajoqqaarsiaqartitsiumallutik kissaataat piviusunngortikkuminaattarput.
Kommunit ilaqutariinnik paarsisussanik toqqaaneranni pingaartinneqartartut allaapput: ilaatigut angajoqqaaminnut qanittumiinnissaat, qatanngutigiit najugaqatigiissinnissaat, aamma angajoqqaat angajoqqaarsiallu akornanni akaareqatigiittoqarsinnaanersoq.
Kisianni meeqqap kalaallisut oqaatsini ullut tamaasa atortuanngikkaangagit, meeraq angajoqqaavilu arlalitsigut imminnut ungasillisarput.
Tamannalu nalunaarsukkani ersippoq. Meeqqat namminneq oqaatigisaat naapertorlugit, meeqqat kalaallit angerlarsimaffimmik avataanut inissitat 39 procentiinnaasa angajoqqaatik attavigilluarlugit misigisarput, qallunaalli meeqqat 49 procentii taamaallutik.
- Meeqqat oqarput (meeqqanut qallunaanut naleqqiullutik) annikinnerusumik angajoqqaaminnut attuumassuteqarlutik misigisarlutillu annikinnerusuinnarmik angajoqqaaminnit tapersersorneqarlutillu siunnersorneqarsinnaallutik, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.
