Uulia kinertoq umiarsuarmi usineqartoq paasineqarmat umiarsuaq millionilikkaanik akiligassinneqarpoq
Irlandimiut umiarsuaat containerinik usilik ”Arklow Wind” nunap imartaatigut Svalbardikkoormat norskit avatangiisinut inatsisaannut unioqqutitsineruvoq.
Norgep Imarsiornermut Pisortaqarfianiik pisortat umiarsuarmut alakkaanerminni uuliamik kinertumik usisoqartoq paasisimavaat. Tamannalu unioqqutitsineruvoq.
Svalbard-ip guvernøria taama allappoq.
Norskillu pisortaqarfiata umiarsuup piginnittui en million norske koruuninik, tassa qallunaat aningaasanngorlugit 650.000-koruuninik akiligassippaat.
Saniatigullu umiarsuup naalagaa 30.000 norskit aningaasaanik aamma akiligassinneqarpoq.
- Ajutoortoqarsinnaanera aarleqqutigineqarpoq. Uuliamik kinertumik immamut pinngortitamullu ajoqusiilluinnartussamik kuuttoqassagaluarpat ajorluinnartumik kinguneqassaaq, tamannalu perusunngilarput. Lars Fause Svalbardip guvenøria NRK-mut taama oqarpoq.
Svalbardimi uuliamik kinertumik januaarip aallaqqaataani 2022-mi inatsit atulermalli umiarsuarmik usilimmik akiligassiineq siulliuvoq.
Irlandimi umiarsuaateqarfik umiarsuullu naalagaata akiligassaq tigulluanngilaat, suliarlu maanna Nord-Troms Tingret-mi oktobarimi suliarineqartussanngorpoq.
Kalaallit Nunaata imartaani inerteqquteqalerneq atuutilissaaq
Kalaallit Nunaannilu inatsimmik atuutsitsilernissaq aamma juulip aallaqqaataani atuutilersinniarneqarpoq.
2020-mili Naalakkersuisut uuliamik kinertumik inerteqquteqalerput. Folketingimiillu tapersersorneqarluni.
Inerteqquteqalerneq uuliamik mingutsitsinnginnissamut suliniutaavoq. Aammalu silaannarmut mingutsitsisinnaanissaanut inerteqqutaalluni, uulia kinertoq silaannarmi sananeqaatit minnernik aniatitsisuuvoq, soorlu ukuninnga: black carbon, CO2, aamma svovl.
