Atuagaq: USA-p Nunarput pisiariumasimagaluarpaa

USA-p Nunatta sorsunnerup nillertup nalaani pisiarinissaanik soqutiginninnera naatsorsuutigisamit annertunerusimasoq atuakkami nutaami qulaajaaffigineqarpoq. Nittartagaq Videnskab.dk taama allaaserisaqarpoq
Assi © : Exploring Greenland: Cold War Science and Technology on Ice
januaarip 31-at 2017 11:15
Nutserisoq Simon Uldum -

Ilisimatuut Aarhusip Universitetitaneersut Florida State Universitymeersullu Danmarkimi, USA-mi Natollu Bruxellesimi allagaateqarfiani allagaatit misissuiffigisimavaat.

Misissuinerat atuaganngorlugu saqqummersinneqarpoq, qulequtaqarluni “Exploring Greenland: Cold War Science and Technology on Ice”.

Danskit ministeriunerusimasaata Hans Christian Svane Hansenip amerikamiut naalakkersuisuinit atomip nukinganut tunngasunik suliat pillugit ilisimatinneqartarnissaminik kissaateqarneranik 1957-imi aperineqarsimanera atuakkami ilaatigut allaaserineqarpoq.

Hansenili allakkami isertuussassami tamatumunnga qujaannarpoq.

USA-p atomimik qaartartulianik Sermersuup iluani inissiisarfissatut suliniutini Camp Century aamma Project Iceworm pilersimmagit, tamanna danskit naalakkersuisuinit tupaallaatigineqartupilussuuvoq.

Danskit naalakkersuisuisa kingorna Folketingi innuttaasullu paasitinniarsaraat Camp Century tassaasoq amerikamiut sakkutuujunngitsut ilisimatusarnikkut suliniutaat sorsunnermut attuumassuteqanngitsoq.

Ilisimatuut atuakkioqataasut ilaat, Matthias Heymann Aarhus Universitetianeersoq naapertorlugu, USA-p soqutigisai pillugit Kalaallit Nunaanni innuttaasut ilisimatinneqanngivissorsimapput.

- Oqaluttuaq eqqumiilluinnarpoq, Kalaallit Nunaannuinnarmi tunngassuteqarpoq, USA-miilli Danmarkimiillu nuna aqunneqarluni. Kalaallit Nunaanni innuttaasut sunnguamilluunniit oqaasissaqartitaanngillat, nittartakkamut Videnskab.dk-mut taama oqarpoq.