URANI Urani pillugu siunnersuutit politimesterip ernumanartoqartikkai
Uranimik nakkutilliineq pillugu inatsisissatut siunnersuutip tusarniaassutigineqarneranut Nunatsinni politimesteri Bjørn Bay akissuteqarluni taama allappoq.
Atomip nukinganit atortussiat (soorlu assersuutigalugu urani, aaqq.) pillugit inatsimmik unioqqutitsinerit politiinut nalunaarutigineqartut amerlanissaat politiit naatsorsuutiginngikkaluarlugu, suliat ataasiakkaat suliarineqartarnerisa piffissamik annertuumik atuiffiusassasut politimesterip erseqqissaatigaa.
Tamatumunngalu peqatigitillugu oqartussaasut nakkutilliinerini ikiuinissaq, soorlu assersuutigalugu qulimiguulimmik angallassinikkut, Kalaallit Nunaanni politiinut "aningaasatigut annertuupilussuarmik kinguneqarsinnaavoq", Bjørn Bay taama naliliivoq.
Aamma atuaruk Eqqartuussissuserisut: Urani pillugu inatsisissatut siunnersuutit tunngaviusumik inatsimmut naapertuutinngillat
Danskilli nunanut allanut ministereqarfiata, inatsisissatut siunnersuusiortup, politimesterip isornartorsuinera pissutigalugu politiinut piumasaqaataasoq allanngortinnianngilaa.
Ministereqarfiup inatsisinik unioqqutitsisoqartarnissaa aamma naatsorsuutiginngilaa, taamaattumillu politiit suliassaannut piumasaqaatip allanngortinnissaa pissutissaqarsorinagu, tusarniaanermut akissummut oqaaseqaammi tamanna atuarneqarsinnaavoq.
Atomip nukinganit atortussianik isumannaarinissaq pillugu inatsisissamik unioqqutitsisoqassappat, tamatuma Nunatsinni politiinut aningaasatigut allaffissornikkullu qanoq kinguneqarnissaa siulittuutigiuminaatsoq Naalagaaffiup politiivinit oqaatigineqarpoq.
Atomip nukinganit atortussianik isumannaarinissaq pillugu inatsisissatut siunnersuut uranimillu avammut nioqquteqarnissaq pillugu inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni sisamanngorpat oqaluuserineqassapput.
Tamatuma kingorna suliaq Folketingimi apriilip 19-iani oqaluuserineqassaaq.
Aamma atuaruk Urani pillugu tusarniaaneq takoqqiguk
