URANI Urani pillugu nassuiaat eqqartuussissuserisup oqaaseqarfigiumanngikkaa
Eqqartuussissuserisup danskip Ole Spiermannip, eqqartuussissuserisutut suliffeqarfimmit Bruun & Hjejlemeersup, Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit, urani aatsitassallu qinngornernik ulorianartunik akullit allat pillugit Nunatta Danmarkillu akornanni agguataarineq pillugu 2013-mi nassuiaasiani oqaaseqarfigerusunngilaa.
Nunatsinnit uranimik avammut nioqquteqarnissaq tamatumalu nakkutigineqarnera pillugu inatsisissatut siunnersuutit marluk suliarineqarmata Spiermannip nassuiaataa Inuit Ataqatigiit tunngavilersuinerminni atoraluarpaat.
Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni akuersissutigineqareerluni Folketingimi aqagu marlunngornermi aappassaaneerneqartussaq.
Ole Spiermannilu inatsisitigut inerniliussani pillugit KNR-imut oqaaseqarumanngilaq.
- Oqaaseqaatiga, taamatut oqaatigissagaanni, tassaavoq nassuiaat. Oqaaseqarfigissagukku suliassamik taamani imitsisut, tassalu Nunanut allanut pisortaqarfik, saaffiginnissuteqarnerisigut tamanna pissaaq, Ole Spiermann taama oqarpoq.
Spiermann: Danskit oqartussaasui akulerussinnaanngillat
Inatsisartut Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaani Inuit Ataqatigiit erseqqissaatigaat Spiermannip nassuiaammini naqissuseraa uranimik avammut nioqquteqarnissaq Nunatta nammineerluni oqartussaaffigigaa:
“Kalaallit Nunaanni uranimik aatsitassanillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik allanik piiaanermi oqartussaasutut nakkutilliineq nunami namminermi politikkikkut oqartussaaffigineqarpoq. Tamanna uranimik aatsitassanillu qinngornernik ulorianartunik akulinnik allanik avammut nioqquteqarnerup nakkutigineqarneranut aamma atuuppoq,” Inuit Ataqatigiit nalunaarusiamit taama issuaapput.
Nassuiaammi - Nunanut allanut pisortaqarfimmit aamma Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit inatsisinut tunngatillugu apeqqutigineqartunut akissutaasumi ‘Responsum’-imillu taaneqartumi, Spiermannip Nunatsinni urani aatsitassallu qinngornernik ulorianartunik akoqartut allat pillugit aamma im allaaserisaqarpoq:
“Danskit oqartussaasui suliassaqarfik inatsisiliornikkut inatsinikkullu atortitsinikkut pissaaneqarfiginngilaat. Misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutinik tunniussineq, akuersissuteqarnermi atugassarititaasut nakkutilliinissarlu kalaallit oqartussaasuisa kisimik oqartussaaffigiaat. Danskit oqartussaasuisa nalinginnaasumik ilisimatitsisarnissamut pisussaaffeqanngilaq, aamma danskit oqartussaasui sulianik ingerlatsinermut akulerussinnaanngillat”.
Inatsisissatulli siunnersuuteqarnermi Danmarkimi Inuussutissarsiornermut aqutsisoqarfik tassaavoq Nunatsinnit uranimik avammut nioqquteqarnissamut akuersissummik inaarutaasumik tunniussisussaq.
Spiermannip naliliinera Aleqap nersualaarpaa
Naalakkersuisut siulittaasorisimasaata Aleqa Hammondip nassuiaat 2014-imi saqqummersinneqarmat nersualaarpaa:
“Nassuiaammi inernilissuat Naalakkersuisut sinnerlugit iluarisimaarluarpakka," tusagassiorfinnut nalunaaruteqarluni taamani allappoq.
Maannali Naalakkersuisuusut Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliamut erseqqissaatigaat inatsisissatut siunnersuutigineqartuni kalaallit danskillu ataatsimoorullugu nalunaarusiaat 2013-imi oktobarip qaammataaneersoq ilaatigut toqqammavigineqartoq, tassalu "Uranimik piiaaneq avammullu nioqquteqarneq pillugu nalunaarusiaq.
Naalakkersuisut nalunaarusiaq taanna tunngavigalugu isumaqanngillat aatsitassarsiornermut tunngatillugu nammineq aalajangiisinnaassuseqarnermik Danmarkimut tunniussisoqassasoq.
Urani pillugu inatsisissatut siunnersuutit Folketingimi aqagu marlunngornermi aappassaaneerneqassapput, sisamanngorpallu tallimanngorpallu pingasussaaneerneqassallutik.
