Qiviulinnik nuussineq: Umimmaat 19-it Paamiunut nuunneqartut

Umimmaat 19-it Arsuup eqqaani Ivittuuneersut ullumi nutserput.

Uumasut imaatigut assartuummut ilaallutik avannaanut Paamiut eqqaanut Sermiliup qeqertaasaanukaanneqarput, tassanilu aniguisinneqarlutik.

Umimmaat ataatsimoortut ukiuni aggersuni tassani amerliartussapput, Paamiuni piniartut taamaalillutik siunissami umimmanniarsinnaalissallutik.

Sermersooq Businessimi Inuussutissarsiornermut immikkoortortami pilersaarummi aqutsisoq umimmaallu nuunneqarnissaannut suliniummi aqutsisuusoq, Susanne Bisgaard Rasmussen, oqarpoq.

- Inuussutissarsiornissamut periarfissanik pilersitsinissaq sumiiffimmilu piniartut umimmanniarsinnaanissaat matumani siunertaapput. Aamma takornariat tammajuitsussarsiniarluni aallaaniartinneqarsinnaanissaannut imaluunniit takornariartiinnarnissaannut tunngassuteqarpoq.

Umimmaat ilisimajunnaartinneqariarlutik imaatigut assartuummukaanneqarput. Assi © : Kommuneqarfik Sermersooq

Tamannami Paamiuni kissaatigineqangaatsiartoq, Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteri, Avaaraq Olsen (IA) oqarpoq.

- Suliniut una Paamiunut periarfissarpassualiivoq, tamannalu kommunitsinni pitsaasumik aamma malugineqarsinnaassaaq. Tamanna piniartunut takornarialerisunullu aamma Paamiuni innuttaasunut allanut iluaqutaassaaq. Maanna killinnerput nuannaarutigaara, taanna oqarpoq.

Ukiut qulit qaangiuppata – immaqa - piniarneqarsinnaalissasut

Umimmannik Paamiunut nuussineq ukiut qulit matuma siorna nuussinermut allamut arlalitsigut assinguvoq.

Umimmaat 19-it Ivittuuniit Nanortalimmut 2014-imi nuunneqarput, tassanilu siunertarineqartoq maanna assigaa; sumiiffimmi piniartunut piniarnissamut periarfissiinissaq.

Ukioq manna – ukiut qulit qaangiuttut – umimmaat katillugit 149-nut amerlipput. Tamanna marsimi kisitsinerup takutippaa. Kommune Kujalliup kisitsineq taanna tunngavigalugu sumiiffimmi umimmanniarneq maanna aallartikkusuppaa.

Nuussineq naak silarlukkaluartoq sikoqaraluartorlu ullunik pingasunik sivisussuseqarpoq. Assi © : Kommuneqarfik Sermersooq

Paamiut eqqaanut nooqqammersut taama amerliartulissappata ukiut qulit qaangiuppata piniarneqarsinnaalissapput. Immaqalu siusinnerusumi, Susanne Bisgaard Rasmussen oqarpoq.

- Uagut nuutsitatsinni arnaviat angutivianit amerlanerupput. Taava umimmaat sivikinnerusumik amerliartorsinnaanissaannut immaqa periarfissaqarsinnaassaaq. Kisianni ilumut taamaattoqarnissaa maannakkut suli oqaatigisinnaanngilarput.

Piareersaaningaatsiaasoq

Umimmaat nuunneqarnissaannut suliaq ajornaatsuinnaanngilaq.

Uumasunik pinngortitamit allamut nuussiniaraanni nuussinerup iluatsilluarnissaa pissutigalugu assigiinngitsut pingaarutillit inissinneqaqqaassasut, Susanne Bisgaard Rasmussen oqarpoq.

Siullermik sumiiffimmi umimmaqatigiit ilaannit nuussisoqarnera anigorneqarsinnaassasoq qulakkeeqqaarneqassaaq.

- Umimmaat qanoq amerlatiginersut kisinneqarput. Tassani suiaassusaat ukiulilu kisinneqassarput, taamaalilluni uumasoqatigiit ilanngangaatsiannginnissaat qulakkeerneqarluni.

Tamatuma saniatigut sumiiffiup nutaap uumaffigineqarsinnaanissaa qulakkeerneqassaaq.

- Assersuutigalugu umimmaat sumiiffimmi iluamik uumasinnaanissaat qulakkeerniarlugu naasoqassuseq misissorneqassaaq. Taava naasunik ilisimatooq misissuinissamik suliakkinneqassaaq, Susanne Bisgaard Rasmussen oqarpoq.

Paamiunit, Arsummit, Nuummit Qaqortumiillu nuussinermut ikiuuttoqarpoq. Assi © : Kommuneqarfik Sermersooq

Tamatuma saniatigut umimmannut uumaffiusussami nutaami ukiuunerani pissutsit qanoq innissaat misissorneqassasut, taanna nassuiaavoq.

- Tassa ukiukkut nererusutaminnik nerisaqarsinnaanissamut periarfissaqarnersut misissorneqassaaq. Sumiiffik qanoq aputeqartigisarnersoq, aput qanoq inissittarnersoq mangiarnissaminnullu periarfissaqarnersut misissorneqartarput.

Oqaluttuarisaanermi nuunneqartartut

Nunatsinni umimmannik nuussineq aatsaat siulliunngilaq.

Nunatsinni Landsrådip piniartut neqissaqarluarnissaat qulakkeerniarlugu umimmannik nunatta kangianit kitaanut nuussinissaq 1952-imi aalajangerpaa.

1954-imi piaqqanik pisarisanik arlalinnik nuussineq misilinneqaqqaarpoq, tamannali nunatta kitaanit Københavnimi Zoologisk Havemut nuusseqqaariarluni – kingornalu Kangerlussuarmukaassinikkut 1960-ikkut ingerlaneranni aatsaat iluatsinneqarpoq.

Kangerlussuarmi umimmaat ullumikkut 20.000-init amerlanerupput.

Assimi umimmannik 15-inik Kangerlussuarmit Ivittuunut 1987-imi nuussineq takuneqarsinnaavoq. Assi © : Arktisk Institut

Pinngortitaleriffiup oqarnera naapertorlugu Ivittuuni, Kangerlussuarmi, Nanortalimmi, Siggunni, Naternami, Kap Athollimilu umimmaat tamarmik nuussaapput. Umimmaallu Sisimiut Nuullu eqqaanniittut Kangerlussuarmi umimmaqatigiiaanit ingerlaartuullutik.

Umimmaat James Landimi aamma Kangertittivarmi nunamilu eqqissisimatitamiittut qargarsuaniilli tappaniittuupput.