Ukiuni qulini Folketingimi politikkeriusoq: Ukiut qulit matuma siorna nunarput oqaluuserineqanngisaannarpoq

Ikinngutitaarniarlunga maannganngilanga.

Aaja Chemnitz 2015-imi Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimi politikkerissatut qinigaareerluni Nuummit Københavnimukaarnerani, alersiini kuffertimi nassataasa ilaanni taama allassimasoqarpoq.

- Isumaqarnikuugaluarpunga Folketingimiileruma nunarput sinnerlugu Danmarkimut akiuutissallunga. Isumaqatiginninniarlunga, sukangallunga, ilissilu (Danmark, aaqq.) maanna aporaaffigisussanngussallusi. Kingornali inuit atassuteqarnerannut tunngasorujussuusoq paasivara. Politikki isumaqatiginninniarnerillu illuatungeriit tamarmik pissarsiaqarnissaannut tunngasorujussuupput, taanna oqarpoq.

Ukiuni qulini IA sinnerlugu Folketingimi politikkeri, Aaja Chemnitz, Christiansborgip paarlersuisa silittut avilortullu avatangiiseralugit sulisarpoq. Ukiuni qulini taakkunani nammineerluni aammalu nunatta Danmarkillu ataqatigiinnerat ineriartungaatsiarput.

Danskillu politikkeriinut atassuterpassuit pilersissimavai. Pingaartumik SF-imi, IA-p suleqatigisaani, partiitut ataatsimiinnerinut peqataaffigisartagaani.

- Oqaluttuarisaanerup ilaanut ilaalluni pissanganarpoq – aalajangiinerit ingerlanerini peqataasimalluni. Ukiut qulit matuma siorna takkukkama nunarput eqqumaffigineqanngilaq. Nunarput pillugu arlaannaalluunniit ilisimasaqanngilaq oqaluuserinnissananilu.

Ukiuni qulini quleriaatinngortut

Aaja Chemnitzip Christiansborgimi illussaarsuup saavanut isikkivilimmi allaffiani erfalasuaqqavut ujalussersimasut nivingapput. Nerrivimmi naasut qilertaliat qalipaatigeqisut ipput.

Allaffiata matua ammavoq. Ammagajuppoq.

Paarlersuarmit Aaja Chemnitz inuuiani pilluaqquneqarpoq. Inuttaa illarpoq. Decembarimi aatsaat inuuissiussaaq, nalliuttorsiorneranulli atatillugu allaffik pinnersarsimavoq.

- Nunatta oqaluttuarisaanerani nutaajunerusumi arnani siullersaallunga taama sivisutigisumik maani issiavunga. Maannga iserama taama naatsorsuuteqarnikuunngilanga, nalliuttorsiorneq pillugu aperisumut oqarpoq. 

Aaja Chemnitz (tv.), da  hun blev valgt ind i Folketinget i 2015, ved siden af Færøernes daværende lagmand, Magni Arge, og Siumuts daværende folketingspolitiker, Aleqa Hammond (th.). Assi © : Thomas Lekfeldt/Ritzau Scanpix

Aaja Chemnitz Folketingimi nunatsinnut sinniisuunermini suut ilisarnaataasimanersut aperineqarami ingammik piginnaanerit soorlu toqqissisimaneq, suleqatigiinneq angusallu pingaaruteqartutut taavai.

Tatiginassuseqarnissaq qulakkeerusuttuuaa. Politikkikkullu angusaminik erseqqissaanissaq tunuarsimaarfiginngilaa.

- Nunarput sinnerlugu angusarpassuaqarpugut, naallu soorunami suli ilungersuutissarpassuaqaraluarluta, oqarpoq nangillunilu:

- Misigisimavungali anguneqarsimanngitsunik angusaqarluarnissamik pilersitsillaqqillunga. Maani issianinni nunarput sinnerlugu angusat quleriaatinngorsimasut takusinnaavara. 

Aporaannermit suleqatiginnikkusunnerusoq

Danskit politikkerii aporaannermik Aaja Chemnitzimut attuumassuteqartitsisut amerlavallaarunanngillat.

Nunarpulli pillugu ataqqinninngitsumik oqaluttoqartillugu naammagisimaannginnermik takutitsisinnaalluni oqaluttuarpoq.

Tamanna Konservativip siulittaasorisimasaata Søren Pape Poulsenip nunatsinnik ’Afrikamik sikumiittumik’ taakkartuereernerata kingorna Aaja Chemnitz kiinarsisitsimmat Folketingip inersuaani ammaanersiorluni oqallinnermi malugineqarpoq. Tamanna tutsuiginartunit imminnut attuumassuteqanngitsunit arlalinnit tusarsimavaa.

- Silatusaartumik uparuaasarpunga. Nunarput pillugu ataqqinnissuseqanngitsumik oqaluttoqartillugu, Trumpiugaluarpat allaagaluarpalluunniit, isumaqarpunga uparuaassalluni pingaaruteqarluinnartoq, tassami soorunami siunissami qanoq uagutsinnik pinninnissaannut ersiutaassammat, taanna nassuiaavoq.

Nunarpullu pillugu kiinneranngitsumik oqaaseqaatit? Aap, tamakku arlaleriarluni tusartarpai.

Taamaakkaluartoq Folketingimi aallartikkami alersit oqariartuutigisaannit allaanerusumik, tassa suleqateqarusussuseqarnerusumik periuseqarpoq. Namminermi isaanit siunissami nunatta Danmarkillu atassuteqartuarnissaat qularutiginngilaa.

USA-p præsidentiata Donald Trumpip nunatsinnut eqqumaffiginnilernerata kingorna qularinninnginnera milliallanngilaq.

Naallu partiia, IA, marsimi Inatsisartunut qinersisoqarnerani naalakkersuisuni siuttuujunnaaraluartoq, nunatsinni politikkikkut anguniakkat suli naammagisimaarpai.

- Suleqatigiilluarnermik illersuisuujuaannarnikuuvunga, misigisimavungalu ullumikkut tamanna naalakkersuisut pingaartikkaat, taamaattumik uangavissuuvoq. Aporaaffissarsiuinnaavinngikkaluarluni.

- Suliassalli aaqqitassarpassuunerat eqqumaffigaara, taakkulu sukkalaartumik aaqqittariaqarpavut. Massakkummi nunatsinnut soqutiginnittoqarpoq, kisianni soqutiginninnerup takkunnerata sukkassusaatulli soqutiginnikkunnaapallattoqarsinnaavoq. 

Ministeriunermut atassuteqarneq

Naak USA-p nunatsinnik piginnittussaaneranik Trumpip kissaateqarnera Aaja Chemnitz nuannarinngilluinnaraluarlugu, oqaatigineqartut nuannersunik nassataqartut taanna oqarpoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu tusagassiuutit nunatsinnukaapput, nunalu politikkikkut oqaluuserisassani pingaarnerpaatut inissisimalerpoq – pingaartumik Danmarkimi. Piffissaq Kalaallit politikkeriisa atorluagassaat.

- Tamanna ministeriunermut atassuteqarnermi maluginerpaavara. Qaninnerulertorujussuullutalu tatigeqatigiinnerulersimalluta oqarusuppunga. Tamannalu nuannaarutigeqaara, tassami politikkip qanoq ittuunissaa pillugu taanna aalajangiisuusussaavoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Aaja Chemnitz oplever, at hun har fået en tættere forbindelse til den danske statsminister, Mette Frederiksen, efter Trump har kastet sin opmærksomhed på Grønland. Her er hun på kram med statsministeren i Folketingssalen. Assi © : Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix

Tassunga peqatigitillugu Danmarkip nunatsinnik aningaasaliinerunissaa ministeriunerup, Mette Frederiksenip, aamma ammaappaa. Tamannalu neriorsuut ukiamut Folketingip ukiua aallarteqqippat ersarinnerulissasoq Aaja Chemnitzip neriuutigaa.

- Arsarli uagutsinniippoq, soqqissaammi kissaatiginerlugit Danmarkimillu sutigut suleqatiginnikkusunnerluta ersareqqissaartumik oqariartortariaqarpugut.