Meeqqat misileraatigineqarnerat: Ukiuni 68-ini utaqqereerlutik ukiumi ataatsimi utaqqeqqissasut

‘Meeqqat misileraatigineqarnerat’ pillugu suliap misissuiffigineqarnera ukioq ataaseq sinnilaarlugu qaangiuppata naammassineqassaaq. Kalaallit meeqqat 22-t ilaquttaminnit ukiut 68-it matuma siorna peersinneqarnerat pillugu suliaq ataatsimiititaliap inernilissavaa.

‘Meeqqat misileraatigineqarnerat’ ukioq ataaseq qaammatillu marluk qaangiuppata misissorneqareerluni naammassissaaq.

Ataatsimiititaliap kalaallit meeqqat 22-t Danmarkimut 1951-imi aallartinneqarnerat pillugu isumaliutersuutit, misigisat aalajangiinerillu pillugit suliassamik nassuiaataa taama takussutissiivoq.

- Suliap naggaserneqarnissaa qilanaaraara. Meeqqat pineqartut inuiaallu kalaallit pillugit taamaaliortariaqarpugut, peqqinnissamut, isumaginninnermut inatsiseqarnermullu Naalakkersuisoq, Martha Abelsen oqarpoq.

Kalaallit meeqqat 22-t Danmarkimut aallartinneqarlutik ilaquttaminnik inuulluaqqusisariaqarneranit ukiut 68-it qaangiupput. Meeqqat Kalaallit Nunaata nutarsarneqarnerani aallarniissutitut Danmarkimi danskit oqaasiinik piorsarsimassusaannillu ilinniariarlutik nunatsinnut utertinneqartussaanikuupput.

AAMMA ATUARUK Meeqqat misileraatigineqartut partiit isumaqatigiinngissutigigaat

Meeqqat amerlanerit ilaquttaminnut uteqqinngillat. Danmarkimeereerlutik uteramik ilitsoqqussaralugu oqaatsitik annaasimavaat meeqqallu angerlarsimaffiannut Nuummiittumut inissinneqarlutik.

Suliaq uninngatinneqartuareerluni ukioq manna februaarimi qaqinneqaqqippoq, misileraanermilu meeqqat peqataasut ilaata politikerillu qassiiusut danskit kalaallillu oqartussaasui utoqqatsissuteqaqquaat.

Utoqqatsissuteqartoqassanngitsoq

Utoqqatsertoqarnissaa anguneqanngilaq, Naalakkersuisulli siulittaasuata, Kim Kielsenip danskillu ministeriunerata Lars Løkke Rasmussenip misileraanermi suliaq pillugu qulaajaasoqarnissaa isumaqatigiissutigaat.

Taamaammat isumaginninnermut naalakkersuisoqarfiup danskit isumaginninnermi ministereqarfiat suleqatigalugu suut misissorneqarnissaat pillugu nassuiaammik saqqummiussipput.

- Taamanikkut aalajangiinerit sunik tunngaveqarsimanersut paasinarsisinneqartussanngormata nuannaarutigaara. Kina pisuusimanersoq uani pineqanngilaq, kisiannili tamattaalluta oqaluttuarisaaneq ataatsimoorussarput pillugu ilisimasaqarnerulernissarput pineqarpoq, danskit meeqqanut isumaginninnermullu ministeriat, Mai Mercado oqarpoq.

Qulaajaasussat suliamut tunngasumik suliallit marlunniit pingasut qulaajaanertik qaammatit 14-it missaat qaangiuppata piariissavaat.

AAMMA ATUARUK Både Danmark og Grønland har ansvaret for eksperimentbørnene

Suliami qulaajaasut misileraanermi qanoq iliortoqarsimanera, isumaliutiginnittoqarsimanera meeqqallu aalajangerneqarnerat ilaatigut misissussavaat. Aammattaaq meeqqat Danmarkimiinnerminni Nuummilu meeqqat angerlarsimaffianniinnerminni qanoq inuuneqarsimanerat taakkulu qanoq kinguneqarsimanerat misissussavaat.

Misissuinermik suliaqarneq oqaluttuarisaanermit paasissutissanik maannalu inuusut apersorneqarnerannik tunngaveqassaaq. Periarfissarli kingullinngungajalerpoq. Misileraanermi meeqqanit 22-nit aallartinneqartunit arfiniliinnaat suli uumapput.

Helene Thiesen 74-inik ukiulik misileraataasuni ilaavoq. Taanna taamani arfineq marlunnik ukioqarpoq.

- Tupaallannarpoq nuannaajallannarlunilu, tassami qulaajaaffigineqalerpoq. A-miit Z-imut qanoq pisoqavissimanerata misissorneqalernera ajunngilluinnarpoq, Helene Thiesen qulaajaasoqarnissaanut isumaqatigiissuteqartoqarneranut atatillugu februaarimi oqarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat