Titartakkanik atuakkiortoq inuusuttunullu maligassiuisoq kulturikkut nersornaaserneqartoq

Nuummi kulturip illorsuani Katuami Heidinnguaq Jensen aamma Konrad Nuka Godtfredsen suliani assigiinngitsuni marlunni suliaqarnerminnik immikkut nersornaaserneqarput.

Heidinnguaq Jensen kajumissaasiinermik nersornaaserneqarpoq, Konrad Nuka Godtfredsenilu kulturikkut nersornaaserneqarluni.

Taalliortoq erininniortorlu Heidinnguaq Jensen inuusuttut suleqatigalugit ‘qasusuilluni najukkamini suliniuteqarsimasutut’ maligassiusutullu suliaqarsimasutut nersornaaserneqarpoq. Taassuma nipilersuusiornini aqqutigalugu misigissutsit soorlu maqaasineq, annilaanganeq oqimaatsunik nanertuunneqarneq saqqummersittarpai.

Kultureqarnermut naalakkersuisup, Aqqaluaq B. Egedep oqalugiarnermini Heidinnguup inuusukkaluaqaluni nammineq misigisimasani misigissutsinilu tunngavigalugit sakkortuunik oqariartuuteqarsinnaanera pingaartuutippaa.

Heidinnguaq Jensen-ip kajumissaasiinermik nersornaaserneqarnini attortisimassutigaa. Assi © : KNR / Sebastian Trosborg

Piffissallu ingerlanerani ataatsimoornermut pitsanngorsaallunilu ineriartortitsinissamut periarfissaqalersitsivoq.

Konrad Nuka Godtfredsen kalaallit kulturitoqaanik attassinissamut saqqummiinissamullu suliaqarnini pissutigalugu kulturikkut nersornaaserneqarpoq. Taanna titartakkanik tassa tegneserienik suliaqartartutut ilisimaneqarpoq.

Konrad Nuka Godtfredsenip inuit qallunaatsiaallu inooriaasitoqaat qanoq innersoq pillugu titartakkamini assilianngorsitsilluni eqqarsalersitsinissaq piginnaasaqarfigigaa Aqqaluaq B. Egedep ilaatigut oqaatigaa.

Konrad Nuka Godtfredsen kulturikkut nersornaaserneqarami nuannaaqaaq. Assi © : KNR / Sebastian Trosborg

Oqaluttuatoqqat pillugit titartakkat piviusorpaluttut

Taassuma eqqumiitsuliani aqqutigalugit nunarput nunatsinni nunallu tamalaat akornanni nassuiaatigaa. Taassuma titartakkanik nangeqattaartartuliani Andala allatut periartarnermigut pillaqqissuseqartoq imminullu pingaartinngilluinnartoq tusaamasaassutiginerulerpaa. 2007-imilu Nationalmuseet suleqatigalugu “Oqaluttuat” kalaallit oqaluttuarisaanerannut tunngasumik saqqummersitsipput.

Kulturikkut nersornaat siullerpaamik 1982-mi inuiattut ullorsiornermi tunniunneqarpoq, taannalu 50.000 koruuninik aningaasartaqarluni. Kajumissaasiinermik nersornaat nutaanerulaarpoq, taanna 2015-imi siullermik tunniunneqarpoq, inuusuttumullu piginnaanilimmut inuiattut ullorsiornermi tunniunneqartarluni.

Nersornaaserneqartut marluk saqqummiunneqarnerat oqalugiarnernik, nipilersortoqarneranik sutoqatigiinnermillu nalliuttorsiutigineqarpoq. Nersornaasiinermi aaqqissuussineq akunnernik sisamanik sivisussuseqarpoq, tassanilu Kiki Godtfredsen René Brandtilu nipilersortuupput.