Timmissat nuallukkunartut: Naajat napparsimasut toqungasullu sinerissatsinni

Timmissat napparsimasut toqungasullu – pingaartumik naajat – piffissami kingullermi inunnit siumorneqartalerput. Kitaani Tunumilu.

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik tusagassiorfinnut taama nalunaarpoq.

Kalaallit Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaqarfimmiit, Pinngortitaleriffimmiit aamma  Danmarkimi Inuussutissalerinermik Aqutsisoqarfik suleqatigiillutik timmissat nappaateqarnersut misissuiffigilerpaat.

Naalakkersuisoqarfinniit timmissat nualluutaata naajat toquraatigisimarpasikkaat. Kalaallit Nunaannit siornatigut timmissat nualluutaat nappaalassutaanikuuvoq, maannali taanna toqoraataanersoq suli qulakkeerneqanngilaq.

Læs også Dyrlæge: Det er ekstremt sjældent, at mennesker bliver smittet med fugleinfluenza

Timmissat nuallutaasa ilaannit inuit tunillanneqarsinnaapput, qaqutigorsuaannarli peruluutaasinnaasarpoq, kisianni tassa qaqutiguinnaq inunnut tuniluussinnaasarpoq.

Taamaattorli inuit timmissamik attugaqarsimatilluni imminut illersornissamut malitassat malissagaat kaammattuutigineqarpoq.

Assaat qaqorsaaserluni asanneqassapput, pingaartumik timmissat erlaveersimagaanni. Timmissallu erisarnagit ameerneqartarnissaat – erisarnerini pujoralatserisoqannginnerussammat, inassutigineqarpoq.

Timmissat nualluutaat, neqit manniillu ooqqissunngorlugit siallugit qalatillugilluunniit isumagigaanni toqunneqartarpoq.

Oqartussaqarfiit apereqqaartinnagit, inuit namminneq timmissanik toqungasunik katersisassanngillat. Timmissanik toqungasunik nassaaraanni Uumasunut Nakorsaqarnermut Inuussutissalerinermullu Oqartussanut 34 50 00-imut saaffiginnittoqarsinnaavoq.