Inuit amerlasuut, kannguttassuliorneq annertooq oqaluttuarisaanermi pingaarutilik. 

Arnat 143-t nunatsinneersut naalagaaffimmik eqqartuussivilersuussinerat pillugu inuit pisinnaatitaaffiinik ilisimatusarfimmi Danmarkimiittumi inatsisilerinermi pisortaq Marya Akhtar suliaq pillugu ilaatigut taama oqaasertaliivoq.

- Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineq oqaluttuarisaanermi aatsaat taama annertutigisoq pineqarpoq. Spiralilersorneqarsimasut qanoq amerlatigisinnaaneri unioqqutitsinerillu aaqqissuuteqqissaarneqarsimaneri eqqarsaatigssagaanni,  suliaq annertooq siunissamilu pisuni assingusuni aalajangiisuusinnaasoq eqqartorneqarpoq,  Marya Akthar oqarpoq.

Arnat eqqartuussisuserisuat Mads Pramming naapertorlugu inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisimanermik naalagaaffiup oqaluttuarisaanerani, naalagaaffimmut unnerluussummik aatsaat taama anertutigusumik  suliassanngortitsisoqarpoq. Tamannali KNR-imit suli uppernarsinnaanngilarput. 

Pisut nalaani arnat inuusoqaqisut angajoqqaaviluunniit akuersisinnagit spiralilerneqarsimanerat suliap immikkuullarissuuneranik ersersitsisutut, inuit pisinnaatitaaffii pillugit Danmarkimi ilisimartusarfimmit isiginiarneqarput. 

-  Arnat nukangasut pineqarput, inuusoqaat ilaallu meeraallutik. Taamaammat arnat sanngiillutillu ulorianartorsiortinneqarsimasut pisumi eqqartorneqarput, Marya Akthar oqarpoq.

Arnat 143-iullutik tamarmik immikkut 300.000 koruuninik naalagaaffimmut taarseeqqusipput. Taamaalillunilu taarseeqqusissut katillugu maanna 42,9 millionit koruuniuvoq. 

Inuit pisinnaatitaaffi pillugit nersornaat 2023-mi pisut aallaavigalugit tunniunneqartoq, arnat sinnerlugit oqaaseqartartumut Naja Lyberthimut suliamillu ingerlatsisunut sapaatit akunnerani kingullermi tunniunneqarpoq.

Nersornaat inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiinnit, peqatigiiffinnit suliniaqatigiiffinnillu arlaannaannut attuumassuteqanngitsunit aammali naalagaaffimmi inatsiseqarnermut ministeriamit ilaasortaaffigineqartumit ukiut tamaasa tunniuinneqartarpoq 

Pisinnaatitaaffiinnik unioqqutitsinernut pereersunut aalajangiisuusoq

Danskit naalagaaffiat ukiut qulikkaat arlallit matuma siorna pisimasuni inuit pisinnaatitaaffiinik  unioqqutitsisimanerarlugu eqqartuussivilersuunneqareerpoq. 

Eqqartuussivimmut suliassanngortitsinerit kingulliit tassaapput 1950-ikkunni meeqqat nunatsinneersut misileraatitut Danmarkiliartinneqarsimasut aamma angutit 46-t meeqqat angerlarsimaffianni Danmarkimi Godhavnimi nukappiaraallutik najugaqarsimasut. Ilaqutaqarsinnaatitaaneq inuttut pisinnaatitaaffiusoq suliani taakkunani pineqarpoq. 

Suliani taakkunani eqqartuussineqartaqanngitsumik isumaqatigiissusiortoqarpoq aningaasanillu taarsiisoqarluni. Taamaalillutillu suliat eqqartuussivimmi suliarineqanngitsoorput. 

Spiralilersuisimanermillu suliami arnat pineqartut naalagaaffiullu isumaqatigiinniarnnissaannut suli alloriartoqanngilaq. 
 

Suliarlu spiralilersuisimanermut tunngasoq ajunngitsumik inissisimavoq. Arnammi 143-t eqqartuussivimmut aggersaassummi allassimasut naapertorlugit akuersisinneqaratik pilersaarusiamik dankit oqartussaasuinit spiralilersorneqarsimasut suliami pineqarput.

- Eqqartuussivilersuussisut amerlanerujussuat suliami immikkuullarissutaavoq, taamaammallu pilersaarusioqqissaarlugu aaqqissuussaanerusumillu pisoqarsimanera maluginiagassaavoq. Inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarsimanersut maanna misissorneqassaaq, Marya Akhtar oqarpoq. 

Eqqartuussinermi arnat taperserneqassappata, suliaq sulianut allanut inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasunut aalajangiisumik aamma tunngaviliisinnaasoq Marya Akhtar oqarpoq. 

- Suliani qanga pisimasuni uppernarsiuminaatsuni inuit pisinnaatitaaffiisa qanoq illersorneqarsinnaanerannik, suliap inernera tikkuussissaaq. Oqaluttuarisaanermi aaqqissuussamik inuit pisinnaatitaaffiiarneqarsimanerat qanoq pineqassappat? Tamanna paasinarsiumaarpoq. 

Inatsisilerinermi pisortaq: naalagaaffik ujaasinissamut pisussaaffeqarpoq

Kalaallit amerliartupilooqqunagit danskit oqartussaasuisa pilersaarusiamik 1960-ikkunni 70-ikkunnilu kalaallit arnartaanik spiralilersuinerat suliami pineqarpoq. Arnat ilaat taamani 13-iinnarnik ukioqarput sulilu atoqateqarsimanatik. 

Pisorlu "Spiralkampagnen"-mi DR-imit 2022-mi podcastinngorlugu oqaluttuarineqarpoq. 

Arnallu arlallit spiralilerneqarnermi kingorna inuunerminni timikkut tarnikkullu artorsaatitik pillugit saqqummerlutik oqaluttuarput. 

Arnat 143-t naalagaaffimmik eqqartuussivilersuussisut oqaluttuaat immikkut tamaasa tusarsimanngikkaluarlugit eqqartuussivimmi suliasanngortitaminni ilalerneqarnissaat, Inuit pisinnaatitaaffii pillugit ilisimatusarfiup inatsisilerinermi pisortaata Marya Akhtarip ilimagaa. 

- Maannamut tusakkatsinni kannguttaatsuliornerit annertuut maluginiarpagut. Inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarsimassappata, isumaqarpugut naalagaaffik unioqqutitsisimanermik misissuinissaminut namminerlu arnanut taarsiinissaminut akisussaaffeqartoq

Taamalu oqarnermini arnat eqqartuussivilersuussisut 143-t kisiisa eqqarsaatiginngilai. Marya Akhtarimi isumaqarpoq naalagaaffik spiralilersuisimanermi eqqugaasunik allanik ujartuinissamut taakkulu aamma inuttut pisinnaatitaaffiisa unioqqutinneqarsimanerat pillugu taarsivigineqartariaqarnerannik paasiniaanissamut akisussaaffeqartoq. 

- Kannguttaatsuliornerit ima annertutigissappata taava inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerusinnaasut tamarmik misissorneqarnissaannut naalagaaffik akisussaaffeqarsoraarput, Marya Akhtar KNR-imut oqarpoq.