Silap qanoq innera Air Greenlandip aningaasaqarneranut eqquinerluttoq
Pisortap, Jacob Nitter Sørensenip Air Greenlandimut 2025-p aallartinnera nassuiaatiginiarlugu timersornermit assersuutigineqartartoq atorpaa:
Ukiup affaani siullermi 0 pointinik isertitaqarpugut, taanna Air Greenlandip ukioq manna ataasinngormat ataatsimeersuarnerani oqarpoq.
Sulorarnermi pissartaasarsimasup, maanna naalakkersuisut siulittaasuata, Jens-Frederik Nielsenip (D) tamanna ‘pitsaannginnerarpaa’.
2025 Air Greenlandimut ‘naammagisimaarnanngilaq’.
Timmisartuutileqatigiiffik ukiumoortumik nalunaarusiami nutaami allappoq.
Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartoq 3,3 millionit koruuninik 2025-mi akileraannginnermi sinneqartooruteqarpoq. Suliffeqarfik 60-it aamma 153 millionit koruunit akornanni tamatuma siornatigut ukiuni sisamani sinneqartooruteqartarpoq.
- Ukioq 2025 ingerlatsinermi ukiorpassuarni ilungersunarnerpaavoq, pisortaaneq, Jacob Nitter Sørensen ukiumoortumik nalunaarusiami oqarpoq.
‘Sila nalinginnaasumit ajornerusoq’
Ukiup pitsaanngitsumik angusaqarfiunera silap ajorneranik kiisalu Nuummi mittarfiup nutaap ammarneqarnerani ilungersunartunik pingaartumik pissuteqarpoq.
- Mittarfiup nutaap atortulersorneqarnerani ukiumi siullermi silap immikkut ittumik ajoqattaarnera nalaapparput, Jacob Nitter Sørensen ataatsimeersuarnermi oqarpoq.
Ajornartorsiutit ukiumoortumik nalunaarusiami aamma itisilerneqartut:
- Nunatta ilarujussuani silap nalinginnaanngitsumik ajornerata saniatigut Nuummi mittarfiup nutaap ingerlanneqarnissaanut uagut atuisartullu naatsorsuutigisatsinnit appasinnerusoq ajornartorsiutigaagut, Jacob Nitter Sørensen allappoq.
Silap ajornera 2025-mi ukiup affaani siullermi, Air Greenlandip 0 pointinnaffigisaani pingaartumik malunniuppoq.
Dash 8 assersuutigigaanni 2024-mi ukiup affaanut siullermut sanilliukkaanni 2025-mi ukiup affaani siullermi silap ajornera pissutigalugu taamaatinneqartut 62 procentinik amerlanerupput.
Ukioq tamaat sanilliukkaanni 2024-mi taamaatiinnarneqartut 29 procentimik amerleriarput.
Air Greenlandip Dash 8-mik, qulimiguulinnik jet-inik angallassiniarnerit ilungersunarnerannut aningaasartuutit 2025-mi 35 procentimik amerlanerusut, tamannalu suliffeqarfimmut 135 millionit koruuninik akeqartoq ukiumoortumik nalunaarusiami oqaatigaa.
- Pissutsit taakku sulisunut, atuisartunut, aningaasaqarnikkullu ukiumut angusat inernerinut sunniuteqarput, tamannalu ataatsimoortumik naammaginanngitsutut nalilerneqarpoq, Jacob Nitter Sørensen ukiumoortumik nalunaarusiami oqarpoq.
Takornariat ajornartorsiuteeqqallu amerlanerusut
Naalli ukioq ilungersunartorsiorfiugaluartoq Air Greenlandip 2025-mi kaaviaartitani amerlivai.
Air Greenlandip 2024-mi kaaviiaartitai 1,8 milliardit koruuniupput, kisitsit taanna 1,9 milliardinut maanna amerlassuseqalerpoq. Timmisartuutileqatigiiffiup timmisartumut ilaasartut amerlisimasut nammineq erseqqissaatigaa.
- Ineriartorneq nunanut tamalaanut aqqutini angalasoqarfiunnginnerpaasuni, akunnittarfinnilu inissaqartitsillunilu unammillersinnaassuseqarfiunerusuni pingaartumik takuneqarsinnaavoq, ukiumoortumik nalunaarusiami allassimavoq.
Imaluunniit Jacob Nitter Sørensenip ataatsimoorsuarnermi oqarneratut:
- Takornariat nalinginnaasumik amerlanerusut takuagut, taanna oqarpoq, Air Greenlandillu atlantikoq qulaallugu timmisartuussinerit pingaartumik isertitaqassutigigai oqaatigalugu.
Taassuma nunarsuarmi timmisartukkut angallassineq ineriartortoq aamma takornariat nunarsuarmi pissutsit toqqissisimanannginnera pissutigalugu nunanut toqqissisimanarnerusut soorlu nunatsinnut angalasimasut erseqqissaatigaa.
Nunatta nunanit tamalaani soqutigineqarnera takornarianut pilerinarsaanermut pitsaasumik aamma sunniuteqarsimagunarpoq.
Takornariarpassuit Nuummilu mittarfiup nutaap ammarneqarnera timmisartuutileqatigiiffimmut aamma ajornartorsiuteqartitsivoq.
- Ajornartorsiuteeqqat aaqqiivigineqaleruttorput, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Siorna misilittakkat Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaata 2026-mi ilungersunartunik suliarinninnissaanut tunngavissaqarluarnerulersitsissapput:
- Timmisartuussinissamut pilersaarut tamanna tunngavigalugu naleqqussarneqarpoq, tamanna allortitsisinnaanermut pitsanngorsaataallunilu 2026-mi aningaasaqarnermut pitsaanerulersitsissaaq, naatsorsuutini allassimavoq.
Air Greenlandip 2026-mi 60-it 70 millionit koruunillu akornanni sinneqartooruteqarnissani naatsorsuutigaa.
