Ilisimatusartut saviatsit masattut nunatta imartaani amerlangaarnerat tupaallaatigigaat

Anartarfimmut kuutsitatit tamarmik immamut pisarput.

Eqqakkanik sorujuiaammik erngup minguttumut minguiaammik saliguteqannginnera pissutigalugu nunatsinni tamanna piviusuuvoq.

 Igitat plastikkit, anartarfikkut kuutsitat, nunatta sineriaani mingutsitsinermut ajornartorsiutaanerpaanut ilaanerat misissuinernit paasinarsivoq.

Saviatsit masattut 1,2 tonsit immamut ukiut tamaasa pisarput, erngup kuuffiisa nalaanni immap naqqani katersuuttarlutik. 

- Kalaallit Nunaata erngani minguttumi saviatsinik masattut amerlasoorujussuarnik nassaartarpugut, Lis Bach, Aarhus Universitetimi Issittumi Avatangiisinut Ilisimatusarfimmi ilisimatooq oqarpoq.

Taassumap ajornartorsiut taannarpiaq ilisimatusarfigaa, taannalu Nuummi aalisarnermut tunngasunik nittarsaassinermi sapaatip-akunnerani kingullermi peqataavoq, saviatsillu isugutsikkat mingutsitsinerat tassani sammineqarpoq.

Ilisimatusartoq Lis Bach paasisani pillugit aalisarnermut tunngasunik nittarsaanermi ArcticExpomi oqaluttuartoq.  Assi © : KNR/Isak Hüllert

Taanna Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ilisimatusartut peqatigalugit IMARPUT-mik, Kalaallit Nunaanni sumiiffinni mingutsitsiffiusut pillugit ilisimatusarnermik paasissutissiiniarnermillu suliniummik ingerlatsivoq.

Misissueqqissaartartut saviatsit masattut ajornartorsiutaanerat uppernarsarsimavaat, maannalu ajornartorsiut tamanna eqqumaffigineqarnerulernissaa anguniarlugu meeqqanut inersimasunullu paasititsiniaallutik suliaqarput.

Saviatsit masattut puussianut plastikiusunut assersuunneqartut

Ilisimatusartut nunatta ernga minguttoq 2024-mi arlaleriarlutik misissorpaat immallu naqqa drone atorlugu assilillugu.

Saviatsit masattut amerlasoorujussuit imermi minguttumi assilisaminni takuaat erngullu minguttup kuuffiinit avasissumut siaruarteqqasut filmiliaralugit.

- Tupaallarujussuarpugut, Lis Bach oqaluttuarpoq.

Ilisimatusartut usuup puuinik, nalequttanik eqqagassanillu allanik plastikiusunik nassaassangasimagaluartut taassumap ilassutigalugu oqaatigaa - saviatsinilli isugutsikkanik taama amerlatigisunik nassaassangasimanngikkaluarput.

Saviatsit isugutsikkat immap naqqani katersuuttarnerisa saniatigut pinngortitami piffissami sivisoorujussuarmi nungukkiartortarput.

Lis Bachip ajornartorsiut aalisarnermut tunngasunik nittarsaassinermi ilisimatusartut saqqummersitsivianni assersuusiorluni takutippaa.

Nuup erngata minguttup kuuffianit videoliaq qarasaasiami angallattakkami takutinneqarpoq, immallu qaqortuaqqanik saviatsinillu masattunik ulikkaarnera paasinarsivoq.

Mingutsitsineq Nuup erngata minguttup kuuffiata immap naqqaniittup nalaanit filmiliami takuneqarsinnaavoq.  Assi © : KNR/Isak Hüllert

Saviatsi masattut dunkimut imermik imalimmut ikivaa, dunkilu alla equutissiamik immerlugu.  

Taava illoqarfiup kuuffiatigoortumik assersuusiorluni dunkit marluk aalaterpai.

Dunkit sanileriissimmagit equutissiap nungussimanera erseqqippoq, saviatsili masattoq suli ilivitsuulluni suli qaqorsaammik katagaasoq.  

- Tamanna susoqannginneranik ersersitsivoq, taanna oqarpoq.

- Ukiuni 20-niit 30-nut tungaannut immamiiginnarsinnaavoq, immaqa sivisunerusumik.

Issittulli imartaani plastikit angisuut taamaallaat takussaaneq ajorput.

Saviatsit masattut piffissap ingerlanerani plastikinik tappiorarnartunik fiberinillu katagaalersarput, taakkulu immami uumasunut pinngortitallu ataqatigiinnerata sinneranut siaruaattarput.

- Saviatsimik masattunik anartarfimmut igitsinerup, puussiamik plastikkimik anartarfimmut igitsinerup assigiinnapajaarpaa.

- Saviatsi  masattoq equutissiamut immaqa assinguallaalaartinneqarpoq anartarfimmullu toqqaannartumik iginneqartarluni, taamatullu pissuseqarneq ajuusaarnartorujussuuvoq, Lis Bach oqarpoq.

Ajornartorsiut ukiorpassuarni piusoq

Ilisimatusartut isumaqarput ajornartorsiut sivisuumik pioreersoq - qularnanngitsumik saviatsit masattut nunatsinni pisiniarfinni pisiarineqarsinnaalermatali, Lis Bach oqarpoq.

Aamma tunisassiortut pisiniarfiillu akisussaaqataapput, taanna oqarpoq.

Nioqqutissani perusuersartarfinnut ilisarnaatinik mikisunik allassimasoqarpoq, ilisimatusartulli oqarnera naapertorlugu, tamakku erseqqinnerusumik allassimasariaqarput.

- Nioqqutissallu ilaat bambusimit sanaajunerarneqarmata inuit ilaat isumaqalertarput bambusiuinnaasoq. Taamaanngilarli. Nioqqutissat plastikinik ulikkaarput, taanna oqarpoq. 

Poortukkat qaqortut tassaapput saviatsit masattut nalinginnaasut. Poortugaq equutissianik isugutattunik cellulosemik sanaanik imalik Liberomeerpoq.  Assi © : KNR/Isak Hüllert

Pisiniarfiit nioqqutissanik tuniniartakkaminnik akuersaaginnarnatik misissueqqaarsinnaagaluarput pinngortitamilu arrortikkuminarnernik toqqaallutik, Lis Bach oqarpoq.

Taassumap cellulosennarmik sanaat, saviatsitut masattutilli atorneqarsinnaasut anartarfikkullu kuutsequsaasut innersuuppai.

Tamakkuli akuutissanik qaqorsaammillu, ilisimatusartup oqarnera naapertorlugu, avatangiisitsinniittussaanngitsunik, suli akoqarput.

Saviatsiniilli masattunit nalinginnaasunit ajunnginnerupput, aalajangersimalluni oqarpoq nangillunilu oqaluttuarluni, 'Kalaallit Nunaanni nioqqutissaajunnaarnissaat' inuunermini anguniagaralugu.

Tuluit Nunaat siorna assingusumik inerteqquteqalerpoq, taamaalilluni saviatsit masattut cellulosemik sanaat kisimik nioqqutigineqarsinnaalerput.

Nunatsinnili inerteqqutaalinngippata allamik neriuutissaqartoqarsinnaavoq.

Erngummi minguttup kuuffiini sorujuiaatinik ikkussuisoqarnissaa naalakkersuisuni eqqartorneqareernikuusoq, Sermitsiaq allappoq.

Taamaaliornikkut kuuffiit ataasiakkaat saliisoqalissapput saviatsit masattut eqqakkallu anginerumaat allat immamiilernissaat pinngitsoortillugu - plastikillu tappiorarnartut qularnanngitsumik imaaniilernissaat pinngitsoortillugu.