COP21 Silap pissusia pillugu isumaqatigiinniarnerni naggataagut tamaviaarneq
Taama danskit politikikkut tusagassiuutaat Altinget.dk allappoq.
Tusagassiuut naapertorlugu silap pissusiata annerpaamik 2 gradinik kissannissaanik isumaqatigiissut amerlasuunit naatsorsuutigineqarunnaarpoq. Silap pissusia pillugu isumaqatigiissutissamut tamanna naatsorsuutigineqarsimagaluarpoq.
Illuatungaanilli isumaqatigiissummi nunarsuaq tamakkerlugu suliffissuaqalerneq sioqqullugumiit - tassa suliffissuit motoritortunngunngikkallarneranniit - kiassuseq 1,5 gradinik kissassinnaanissaanik imaqarnissaa ilimanarnerulerluni.
Danskit silap pissusia pillugu ministeriata, Lars Chr. Lilleholtip, tamanna uggoraa.
- Isumaqatigiissutissamut siunnersuut uanga isinnit, EU-llu isaanit, angusaqarluarniartuunngilluaasarpoq. Isumaqatigiissummi angusaqarluarniartoqarnissaa kissaatigaarput. Nunat assigiinngitsut CO2-mik aniasitsinerminnik annikillileeqqinnissannut anguniagassaat nutaat Suli nalunarpoq qaqugu saqqummiunneqassanersut, ministeri oqarpoq.
Nunat uuliaatillit isumaqatigiissut annikillisarpaat
Nunat uuliaatillit soorlu Venezuela Saudi Arabialu, isumaqatigiissummi piumasaqaatit artonnanngitsuutinniarsaraat.
Taakkulu isumaqatigiinniarnernut peqataatinnerulersinniarlugit Frankrigip ilaatigut Venezuela eqimattani isumaqatigiinniarfiusuni aqutsisuutippai.
Akerlianik USA isumaqatigiissummik pitsaasumik EU-mit angusaqarusunneruleqqavoq. CO2-mik annertuumik aniasitsisuusimalluni siunissaq qaninnerusumut anguniagaqarnissamik isumaqatigiissummi ilanngussisoqarnissaa USA-p maanna kissaatigaa, tassa ukiut tallimat qaangiuppata nunarsuup silap pissusianut anginiagai sakkortusereerniarlugit, taamaasillunilu 1,5 gradimik kissassinnaanissaanit sakkortunermik piumasaqaateqarnissaq, maanna isumaqatigiinniassutigineqartumit, sakkortunermik anguniagaqarluni.
Aamma atuaruk Silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarnermi ineriartortitsineq Vittusip anguniarpaa
USA-p Kinallu silap pissusianik anguniakkat aalajangersinnaavaat
Danskit COP21-imi isumaqatigiinniartuini aqutsisoq, Mercan-Ellen Nielsen, Ritzaumut oqaatigaa tamanna piviusunngoriaannaasoq.
- USA-p Kinallu allakkiami apeqqut tamanna nassuiartussaavaat, Mercan-Ellen Nielsen, COP21-imi danskit isumaqatigiinniartuini aqutsisoq, nassuiaavoq.
Aqagu, tallimanngorneq, Parisimi nalunaaqutaq malillugu arfinermut isumaqatigiissut piareereerneqassasoq Frankrigip neriorsuutigereersimavaa. Amerlasuulli ilimagaat isumaqatigiinniarnerit sapaatip akunnerata naanera ilanngullugu ingerlanneqassasut.
Aamma atuaruk ASSIT COP21-qarnerani sermit saqqummersinneqartut aakkiartorput
