Sermip aannerusaleriartornera pillugu kalaallip filmiliaa naatsoq CPH:DOX-imi takuteqqaarneqalertoq
Silap pissusiata allanngoriartornerata kinguneri nunarsuup sortarpiavianiuna misigineqarsinnaasut?
Kalaallit Nunaanni. Silap pissusiata allanngoriartornera Kujataani qanoq kinguneqarnersoq kalaallit isikkiaviat aallaavigalugu naatsuliaralugu filmiliamini Entropy-mi takutikkini, ilitsersuisoq nersornaasigaasareersoq Inuk Jørgensen oqarpoq.
- Sermeq pillugu immiussiartorlutik, takussutissianik saqqummiiartorlutik silallu pissusia pillugu oqalugiariartorlutik nunanit allanit nunatsinnut tikittartut amerlapput. Filmimili naatsuliami ukkatarisakka allaapput, ilitsersuisoq Qaqortormiu oqarpoq.
Ukkatarisani taakkua silap pissusiata allanngoriartornera sermillu aatsiternera pillugit oqallinnerni ilanngunneqartanngitsut, ilitsersuisoq oqarpoq.
- Nunap inoqqaavi, kalaallit taavalu naggueqatigiit inuit nunat killiineersuninngarnit nunaminnut pinngortitartaanullu qanittuararsuupput, Inuk Jørgensen.
- Najukkatsinnilu pinngortitap qanoq issusia allanngoraangat malugisarparput.
Taassuma naatsuliaralugu filmiliaa filmit piviusulersaarutit pillugit festivalimi, tassa Copenhagen International Documentary Film Festival (CPH:DOX) sapaammi takuteqqaarneqassaaq.
Kalaallit isikkiviat aallaavigalugu naatsuliaralugu filmiliani ukioq manna CPH:DOX-imi takutinneqartussanut ilaanera nuannaarutigigini usorsisimaarutigiginilu, ilitsersuisoq Inuk Jørgensen oqarpoq.
- Tulluusimaarnaqaaq.
Angerlarami nikalluallattoq
Inuk Jørgensenip naatsuliaralugu filmiliani nipilersortartorlu Frederik K. Elsner Nuummi 2020-mi ullut ilaanni kaffisoqatigiitillutik isumassarsiaraa. Frederik K. Elsner Inuk Jørgensenip naatsuliaralugu filmiliaani nipilersortuuvoq.
Inuk Jørgensenilli silap pissusiata allanngoriartornera eqqarsaatigisaannarpaa.
Silaannarmi kissatsikkiartortoq aqqaneq-marluk 13-illuunniit missaanni ukioqarluni Qaqortumi atuartilluni tusaqqaaramiuk eqqaamavaa.
- Tusarakku tataappunga, Inuk Jørgensen oqarpoq.
Taamanilu tusaqqaaramiulli tassa puiuikkiuppaa.
Inuk Jørgensen ukiorpaalunni nunatsinniinnikuunani ilaquttani ilagalugit angerlarami misigisani pikkunanaarpaa.
- Angerlarama aliannaaqaanga, nikalluallaqalungali aamma, taanna oqarpoq.
Inuk Jørensen Aarhusimi ilinniareerami ilaquttanilu Sverigemut kingorna nuupput, ukiullu qulit nunatsinniinnikuunani Kujataanut angerlarami misigisani allagai.
Orpikkammi portutsissimapput, kuuit ilaat paqqersimapput sermerlu annertooq aassimalluni.
Angerlarami aliannaaraluaqaluni nunatsinni ilitsoqqussaminik meeqqami misigisaqarnissaat qularilerpaa, tamannalu akueriuminaatsillugu nikalluallaatigeqalugu.
- Pinngortitammi qanoq issusia meeraagama allaavoq.
Filmiliaa kalaallit isikkiviannik aallaaveqartoq
Inuk Jørgensenip filmiliaa minutsinik qulinik sivisussuseqarpoq. Pingaarnertut inuttaqanngilaq, nunarsuullu kiatsikkiartornera imartaasalu qaffakkiartornerat pillugit takussutissianik kisitsisinillu takusassiisoqanngilaq. Tassa silap pissusia pillugu filmiliat allatulli inngilaq.
Taamatullumi suliaanissaa siunniussimavaa.
- Uagut, tassa naggueqatigiit inuit, allatut oqaluttuariaaseqarneq ileqqoraarput, Inuk Jørgensen erseqqissaavoq nangillunilu:
- Silap pissusiata allanngoriartornera qanoq kinguneqarnersoq takutissallugu siunniuppara. Inuppassuimmi tamanna eqqorneqaatigerujussuarpaat. Filmiliamali nunap inoqqaavisa isikkiviannik allaaveqarnissaa pingaartissimaqaara.
- Filmiliaralu inunnit qanoq paasineqartigissanersoq pissanngatigaara.
Filmiliaanik suliarinneqataasut nunatsinneersuinnaapput. Allaammi suliarinneqataasut sapinngisamik tamarmik Kujataaneersuunissaat, Inuk Jørgensenip pingaartissimavaa.
- Imaanngilaq immikkoortitsiniarlunga, Kujataaneersuugamali tassa taama aalajangerpunga.
