Savalimmiut: Issittoq pillugu nammineq periusissiaqaqqaarluta ataatsimut periusissiussaagut
Nunarput issittoq pillugu namminerisamik periusissiaqassasoq, Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep sapaatip akunnerata siuliani oqaatigaa.
Tamatuma saniatigut Danmark Savalimmiullu peqatigalugit Issittoq pillugu periusissiaq ukiuni qulini atuuttussaq isumaqatigiinniutigineqartoq aamma nalunaarutigineqarpoq. Isumaqatigiinniarnerli pillugu savalimmiormiut tungaanniit piffissami sivisuumi oqaaseqartoqanngilaq.
AAMMA ATUARUK Issittumut periusissiaq pillugu politikikkut anneruniunnerit sivitsortut
Savalimmiummi issittoq pillugu nammineq periusissiaqarnissaq ukiup ingerlanerani pilersaarusiorpaa. Suliaqarneq taanna ukiaru piariissangatinneqarpoq. Tamanna Savalimmiuni nunanut allanut tunngasunut ministerip, Jenis av Ranap oqaatigaa.
- Nunat pingasut ataatsimoornissaat uatsinnut pingaarnerpaanngilaq, taanna KNR-imut oqarpoq.
Savalimmiut siulliussasoq
Issittoq pillugu ataatsimut periusissiaqarnissaq Jenis av Ranamut ukiup ataatsip matuma siorna saqqummiunneqartoq taassuma nassuiaatigaa. Periusissiaq pilersaarut malillugu 2011-mit 2020-mut periusissiamut nangitsissutaasussaavoq.
Issittoq pillugu periusissiaq
Issittumi periusissiaq ukiunut qulinut atuuttussaq Kalaallit Nunaata, Danmarkip Savalimmiormiullu 2011-mi isumaqatigiissutigaat.
Issittoq eqqissisimaffiusoq isumannaatsorlu sulissutigineqassasoq taamanikkut atsioqatigiissutigineqarpoq, Issittumilu avatangiisit mianeralugit ineriartortitsisoqarnissaa aamma isumaqatigiissutigineqarluni.
Tamatuma saniatigut Issittumi imminut napatilluni ineriartortitsinissaq, inuiaqatiinnut piujuaannartitsinissaq aamma anguniarneqarpoq.
Nunat pingasut nunani assigiinngitsuneersunik qanimut suleqateqarnissaq aamma isumaqatigiissutigaat.
Nunat pingasut akornanni isumaqatigiissut 2020-p naanerani atorunnaarpoq.
Nutaamik periusissiaqalernissaq suli isumaqatigiinniutigineqarpoq.
- Nuannaarutigisorujussuuara, aamma peqataaffigerusupparput. Kisianni maani Savalimmiuni politikkikkut oqaloqatigeeriaratta savalimmiunit periusissiaqaqqaarnissarput salliunniarlugu isumaqatigiippugut, Jenis av Rana oqarpoq, nangillunilu:
- Savalimmiunit issittoq pillugu periusissiaqarnissaq ukiup ataatsip ingerlanerani sulissutigaarput. Taanna siusinnerpaamik ukiaru piariissaaq, taannalu tunngavigalugu ataatsimut periusissiamut tunniussaqassagut.
Tassungali Kalaallit Nunaata peqataanissaa aamma pisariaqarpoq. Jenis av Ranammi Kalaallit Nunaata peqataannginnerani Issittoq pillugu ataatsimoortumik periusissiaqarnissaq takorloorsinnaanngilaa.
Kalaallit Nunaat ataatsimoortumut ilaassanersoq piffissap takutikkumaaraa, Múte B. Egedep KNR-imut siusinnerusukkut oqaatigaa.
Issittoq pingaaruteqartoq
Savalimmiut savalimmiormiut Issittup qanoq pingaartigineranik Issittullu illersornissaanik paasinninnissaat pillugu namminerisamik periusissiaqarusuttoq Jenis av Ranap nassuiaatigaa. Savalimmiummi Issittumiinngikkaluartoq Issittoq Savalimmiunut pingaaruteqarpoq.
- Issittoq Savalimmiunut ukiorpassuarni uumatitsisimasoq Savalimmiuni oqartarnikuuvugut. Nerisassaqarfigivarput Issittumullu tunngatillugu mianerinnittorujussuulluta, Savalimmiuni naalakkersuisoq oqarpoq, itisiliillunilu:
- Nunat assigiinngitsut Issittumi piginnittuusorinerat nunannarinngilarput, Kalaallit Nunaatami Savalimmiullu inuunermut tunngaviisa tamatumanik innarlerneqarnissaat annilaangagaarput. Taamaammat issittup illersornissaanut siuttoorusuppugut.
Ataatsimoorneq pitsaanerussasoq
Avammut sunniuteqarnerunissaq pineqartillugu nunat pingasut Naalagaaffeqatigiinniittut Issittoq pillugu ataatsimoorussamik periusissiaqarnissaat pingaaruteqartoq taanna nassuiaavoq.
- Danmark Kalaallit Nunaallu peqatigigaanni oqaloqatigineqartunut allatut nipeqartoqassaaq. Periutsit taakku marluk immikkoortutut isigaakka. Savalimmiunit periusissiaq savalimmiormiunut piareersaataavoq, Naalagaaffeqatigiillu periusissiaat Kalaallit Nunaat Danmarkilu peqatigalugit nukittunerusumik ataatsimoornerussinerulluni, Jenis av Rana oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Broberg: Danmark Savalimmiullu Issittumut periussialioqatiginiarpaatigut - killormuunngitsoq
Taassuma nunat pingasut piffissap ingerlanerani isumaqatigiilernissaat naatsorsuutigaa.
- Ataatsimut periusissiaqalernissatsinnik isumaqatigiinnginnissarput takorloorsinnaanngilara, Jenis av Rana oqarpoq.
KNR-ip danskit nunanut allanut tunngasunut ministeriat, Jeppe Kofod periusissiaq pillugu oqaloqatiginiaraluarpaa, iluatsinnaguli.
