Suliakkiissut utaqqineqartuarsimasoq piareertoq: Saammaateqatigiinneq kissaatigineqartoq

Oqaluttuarisaanermik qulaajaanissamut suliakkiissut maanna piareerpoq. Nunattalu Danmarkillu akornanni oqaluttuarisaaneq pillugu sukumiisumik aatsaat misissuisoqalerpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

juunip 22-at 2023 14:44

Nutserisoq Connie Fontain

Sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq, nunatsinni inoqarfinnik matooraanerit aamma meeqqat kalaallit qitornavissianngortinneqarnerat pillugit oqaluttuarisaaneq nunatsinni innuttaasuni ukiuni arlalinni oqallisaapput.

Suliallu taakku ilaat nunatta Danmarkillu akornanni Sorsunnersuup Kingullermit ullumikkumut pissutsinik oqaluttuarisaanermik qulaajaanermi sukumiisumik misissorneqartussanngorput.

Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa qulaajaasoqarnissaanut suliakkiissummi ullumi saqqummersitaanni tamanna allassimavoq.

- Politikkikkut aalajangikkat pingaaruteqartut, pisimasut aamma pissutsit allat, iliuuserineqartut aamma ingerlanerit nunatta ineriartorneranut nunatta Danmarkillu akornanni pissutsinut sunniuteqaqataasut, imaluunniit nunatsinni innuttaasunut kinguneqartut qulaajaanermi sammineqassapput, suliakkiissummi allassimavoq.

QULAANERMI UKU MISISSORNEQASSAPPUT

Politikkikkut aalajangikkat pingaaruteqartut, pisimasut aamma pissutsit allat, iliuuserineqartut aamma ingerlatsinerit nunatsinnit Danmarkimiillu inuiaqatigiinnit isigalugit qulaajarneqassapput.
Anguniakkat isumaliutigineqartullu politikkikkut aalajangikkanut pingaaruteqartunut tunngaviusut, pisimasut aamma pissutsit allat, iliuuserineqartut aamma ingerlatsinerit, aamma suut tamatuminnga kinguneqartut qulaajarneqassapput.
Inuttut, kulturikkut allallu inuiaqatigiinnikkut kinguneqartut, soorlu politikkikkut aalajangikkat pingaaruteqartut kingunerisaat qulaajarneqassapput.

Allisiguk

Pisimasut saammaateqatigiissutigineqassasut

Sammisat sorlerliit qulaajaanermi misissorluarneqarnissaat suliakkiissummi allassimanngilaq. Kisianni sammisat taaneqareersut qujaalaanermi misissorneqarnissaanut assersuutissat ilagaat.

Qulaajaaneq Nunatta Danmarkillu akornanni oqaluttuarisaanerup pissutsillu paasilluarsinnaanerulernissaannik siunertaqarpoq. Tamatuma saniatigut qulaajaanermi nunatsinni inuit eqqugaasimasut nassuiaateqarneri ilanngullugit danskit politikkiat nunatsinni innuttaasunut qanoq sunniuteqarsimanersoq paasiniarneqassaaq.

"Nunatta Danmarkillu akornanni pissutsit pillugit oqaluttuarisaanermik qulaajaalluni ilisimasat tunngavigalugit ataatsimoorussamik suliaqarneq oqaluttuarisaanerup qulaajarneqarnissaanut paasineqarnissaanullu tapersiissaaq, aamma aalajangerneqarsimasut iliuuserineqarsimasullu kingunerisaannik nassueruteqartoqassaaq pereersut pillugit saammaateqatigiissinnaaneq taamatut iliuuseqarnikkut tunngavissiuunniarlugu." suliakkiissummi taama allassimavoq

Qulaajaasoqarnissaanut, Danmarkimit aningaasaliiffigineqartumut 45 millionit koruunit immikkoortinneqarput.

Tamatuma saniatigut ilisimatusartut nunatsinneersunik Danmarkimeersunillu ilaqassasut suliakkiissummi allassimavoq. Qulaajaaneq ukiut tallimat ingerlaneranni suliarineqassaaq, taannalu naammassippat Nunatta Katersugaasivia Allagaaqarfianullu tunniunneqassalluni.

Oqaluttuat alianartut tulleriiaallutik saqqummerartut

Nunat marluk akornanni oqaluttuarisaanermik qulaajaasoqarnissaa naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa siorna juunimi isumaqatigiissutigaat.

Qulaajaasoqarnissaanut suliakkiissut siorna oktobarimili piareerneqareertussaagaluarpoq, danskillu folketingimut qinersinerat pissutigalugu kinguartinneqarluni.

Inatsisartut siorna aasakkut ataatsimiinneranni spiralilersuisoqarsimanera nunasiaataajunnaarsaasoqarneralu politikerit akornanni oqallisigineqarmata misigissutsit sakkortupput.

Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede tassani ima oqarpoq:

- Ukiuni kingullerni ilisimalersimavagut pisimasut assigiinngitsut alianartut. Pisimasut inunnut eqqugaasimasunut inuttut annertuumik kinguneqartarsimasut. Inuiaqatigiit Kalaallit tamarmiullutik oqaluttuarisaanermi pisimasunik qulaajaasoqarnissaa kissaatigaat.

UKU QULAAJARNEQASSAPPUT

Spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaaneq. Spiralilersuisoqarsimanera maajimi aallartinneqarpoq. Qulaajaanermi oqaluttuarisaanermi nunatsinni 1960-ikkunnit 1991-ip tungaanut naartunaveersaartitsinermi tunngaviit misissorneqassapput. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa. Qulaajaaneq 2025-mi maajimi naammassineqassangatinneqarpoq.
Nunatta nunasiaataajunnaarsarnerata qulaajarneqarnera. Inatsisartut nunatta 1953-imi nunasiaataajunnaarsarneranik Danmarkillu Naalagaaffiit Peqatigiit nunasiaataajunnaarsaanermut piumasaqaatai malissimanerai qulaajaasoqarnissaa 2022-mi maajimi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaasoqarnissaanut suliakkiissut saqqummiunneqareerpoq, naalakkersuisulli qulaajaasoqarnissaata kinguartinneqarnissaa marsimi upernaakkut ataatsimiinnermi siunnersuutigaat. Tamanna nunatsinni ilisimatusarfimmik piffissaliussaasup iluani qulaajaasinnaasumik nassaartoqannginneranik pissuteqarpoq. Qulaajaaneq 4,5 millionit koruunit aamma 6 millionit koruunit akornanni akeqassasoq nalilerneqarpoq.
Nunatta Danmarkillu akornanni pissutsinik oqaluttuarisaanermik qulaajaaneq. Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa Sorsunnersuup Kingullermit ullumikkumut oqaluttuarisaanermik qulaajaasoqarnissaa 2022-mi juunimi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanissamut 45 millionit koruunit immikkoortinneqarput, danskillu naalakkersuisui tassunga aningaasaliissapput. Qulaajaaneq ukiut tallimat ingerlaneranni naammassissangatinneqarpoq.

Allisiguk

DR-ip kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat 1960-ikkunni 70-ikkunnilu danskit kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik periusaannut atatillugu spiralilersorenqarsimasut saqqummiummagu oqallinneq aallartippoq.

Tamatuma saniatigut tusagassiortup, Anne Kirstine Hermannip atuakkiamini ”Imperiets Børn”-imi Danmarkip Kalaallit Nunaata siunissamut periarfissaanut tunngatillugu paasissutissiisimannginneranik ilaqartoq saqqummiummagu nunatta 1953-imi nunasiaataajunnaarsarneqalernera oqallisaalerpoq.

Danskit politikkianni isummamik allanngortoqangaatsiartoq

Aamma 2013-imi nunasiaateqarsimanermi pisimasut taamani naalakkersuisut Aleqa Hammondimit peqataaffigineqartut saammaateqatigiinnissamut ataatsimiititaliarsuaq aallartippaat.

Taamani ministeriunerusup, Helle Thorning-Schmidtip (S) Danmarkip pisimasunik qaqitsinissaa itigartitsissutigaa.

- Isumakkeerfigeqatigiinnissaq uagut pisariaqartinngilarput, kalaallilli tamanna pingaartillugulu pisariaqartimmassuk tamanna ataqqilluinnarpara, Helle Thorning-Schmidt Naalagaaffeqatigiit 2013-imi ataatsimiinneranni oqarpoq.

Maanna ukiut qulingiluat qaangiuttut ministeriunerup, Mette Frederiksenip (S) siuttuunerani isummat allarluinnaapput.

- Danmark Kalaallit Nunaallu ataqatigiilluarnerat ataqqeqatigiinnermik tunngaveqarpoq. Oqaluttuarisaanerpulli qulaajagassartaqarpaaloqartoq piffissami kingullermi paasivarput, ministeriuneq siorna juunimi tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Kalaallit saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitap Sorsunnersuup Kingulliup kingorna pisimasut aamma ukkatarai, tassanilu kalaallit innuttaasut nutarsaasoqarnerani misigisimasaat kingunerilu pillugit apersorneqarput.

Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissut 2017-imi tunniuppaa. Tassanilu oqaluttuarisaanermut saammaateqatigiinnissamullu katersivimmik pilersitsisoqarnissaa ilaatigut innersuussutigineqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.