Ilisimatuut Russit sakkussiornerat, aatsitassat aamma Issittumi umiarsualiviit nutaat, USA-p soqutiginninneranut tunngaviupput
Kalaallit Nunaat nunarsuarmi tusagassiuutinit ulluni kingullerni eqeersimaarfigineqarpoq, Donald Trumpip Danmarkimut tikeraarnissaraluaminik unitsitsiinnarluni Twitterikkut allannerata kingorna, Mette Frederiksenip Kalaallit Nunaannik USA-mut tunisaqarumannginnera pissutiginerarlugu.
Donald Trump paatsuugassaanngitsumik itigartitaavoq, kisianni amerikamiut Kalaallit Nunaannik pisiumallutik kissaateqarnerisa ersersippaa, USA nunatsinni arlalippassuartigut soqutigisaqartoq.
Sorpiaalliukua soqutigineqartut?
KNR-ip tamatumani pingaarnerpaat pingasut pillugit immikkut ilisimasallit pingasut oqaloqatigivai.
Russit sakkussiornikkut annertusaanerat
Ruslandip Issittumiinnini annertusartuaalernikuua, Sorsunnermik Nillertumik taaneqartartup nalaanit sakkutooqarfigisimasami atuleqqinnerisigut imaluunniit nutaanik sakkutooqarfiulernermigut.
Russit ilaatigut Nagurskoyemi sakkutooqarfikortik, Tunup Avannaaniit 1000 kilometeriinnartut ungasitsigisumiittoq, atuleqqillugulu annertusarnikuuat.
Peter Viggo Jakobsen Illersornissamut Ilisimatusarfimmi lektoriuvoq aamma Sorsunneq pillugu Ilisimatusarfimmi Center for War Studiesimi professoriulluni. Taanna isumaqarpoq russit sakkussiornikkut annertusaanerat amerikamiut Kalaallit Nunaannik soqutiginninnerannut pingaarutilerujussuusoq. Ilutigisaanilli aamma erseqqissarpaa, russit Issittumi saassussinissamik pilersaaruteqapiluttutut nalilernissaat mianersuuttariaqartoq.
AAMMA ATUARUK Ilisimatooq: Trumpip naapinnera peqqusiileqinassagaluarpoq
- Ilumoorpoq russit Issittumi sakkutooqarnertik annertusarnikuummassuk, aamma mittarfiliornikuummata timmisartunik sorsuutinik Kalaallit Nunaata anguneqarsinnaanngorneranik kinguneqartunik. Kisianni Issittumi sakkutooqarnikkut piginnaasanik annertusaaneq imaanngilaq sakkulersornissamik aamma kissaateqarnerusoq. Aamma russit Issittumiinnerminnik annertusaanerat tassaasinnaavoq, namminneq Issittumi nunarujussuarmut imartarujusuarmullu oqartussaaffigeriikkaminnut oqartussaanerminnik pitsaanerusumik ersersitsiniarnerat, Peter Viggo Jakobsen oqarpoq nangillunilu:
- Saniatigut aamma russit neriuutigaat tappavani suli nunamut annertunerusumut oqartussaalernissartik, taamaammallu russit illersornissamik siunertaqarnerattut - saassussiniarnermullu attuumanngilluinnartumik - isiginiarneqarsinnaalluarpoq. Aamma oqaluttuassartaanut ilannguttariaqarpoq, Ruslandip 1950-ikkunniilli Kalaallit Nunaat rakettinik eqqorsinnaanikuummassuk, USA-lu aamma eqqorsinnaallugu. Taamaammat aamma apeqqutaasorujussuuvoq russit siunertarisaannik qanoq nassuiaasoqarnersoq, tamannalumi soorunami tassaavoq amerikamiut aalassallutillu ernumalernerannut pissutaasoq, Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.
Aatsitassat qaqutigoortut aamma Kina
Aatsitassat qaqutigoortut nunarsuarmi nutaaliaasumi pissamaatitut pingaaruteqarneruleriartorput, aatsitassat taakku ilaatigut smartphoninut, biilinut innaallagissamik ingerlatilinnut anorimillu innaallagissiuutinut atorneqartarmata.
Kina maannakkorpiaq tassaavoq nunarsuarmi aatsitassanik qaqutigoortunik tunisassiornerpaajusoq, aningaasaqarnermillu ilisimasallit ullut tamaasa ernummatigisarpaat, Kinap kisermaassisutupajaaq inissisimanini tunngaviliullugu aatsitassat qaqutigoortut Kinamiit annissoqqujunnaassanerai, nunat pissaanilissuit akornanni niuernikkut sorsuunnermi, maanna ingerlasumi, USA sunnerniarlugu.
Kisianni Kalaallit Nunaat aatsitassanik qaqutigoortunik annertuunik peqarpoq. GEUS-imit, tassalu Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu ujarassiornikkut misissuisarfimmit - nalunaarusiaq 2013-imeersoq naapertorlugu Kalaallit Nunaanni aatsitassat qaqutigoortut 15 millionit tonsit missaanniittut missingerneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Trumpip tikeraarniarunnaarnera Kielsenip tusaatissatut tiguaa
Tamanna USA-p Kinallu akornanni niuernikkut sorsunnermi pingaaruteqalersinnaavoq, USA-llu Kalaallit Nunaannik soqutiginninneranut pingaarutilimmik inissisimalluni. Torsten Stiig Jansen, Lead Agencymi siunnersortaasoq, siusinnerusukkullu Australiamiut piginneqatigiiffiannik Tanbreezimik - Kalaallit Nunaanni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanissamik soqutiginnittumik - siunnersuisuusimasoq taama isumaqarpoq.
- Pissusiviusut malillugit isumaqarpunga matumani aatsitassat pineqartupilussuusut, isumaqarpunga aatsitassat qaqutigoortut isiginiarneqarluinnartut. Kinap USA-llu akornanni niuernikkut sorsuunneq, qanorpiaq inerneqarumaarnera nalusarput, maluginiagassaavoq. Kisianni Washingtonimiit Kinap USA-llu akornanni unammilleqatigiinnerit annertuumik isiginiagaapput, niuernikkullu sorsuunneq annertusarneqassappat kingunereriaannaavaa, Kinap USA-mik nunallu Killiit sinnerinik pillaanera - aatsitassat qaqutigoortut mattunnerisigut, tamakkunanngami Kina annertoqisumik tunisassiortuuvoq, Torsten Stiig Jansen oqarpoq.
Taammaattorli isumaqarpoq amerikamiut ulluni kingulliunerusuni periuserisaat ajunaarutaaginnarsimasoq, Kinalli Kalaallit Nunaannik annertusiartortumik soqutiginnilernera USA-mik sunneeqataasimasoq.
- Isumaqarpunga amerikamiut erinitsaammersimasut. Kina aammattaaq Kalaallit Nunaannik tamaanilu aatsitassanik soqutigisaqarnera malugisimavaat, taamaammat aamma annertuumik pineqartoq tassaavoq Kinap akuliutinnginnissaa, Torsten Stiig Jansen oqarpoq.
Issittumi umiarsualiviit sakkutooqarfiit
USA-mi politikkikkut kissaataavoq USA-p Issittup imartaaniinnerata annertusaavigineqarnissaa. Taamaalilluni amerikamiut illersornissamut ministereqarfiata misissortussaavaa, USA Issittumi sumerpiaq sakkutooqarfinnik nutaanik umiarsualiviliorsinnaanersoq.
Tamanna takuneqarsinnaavoq National Defence Authorization Actimi, taannalu tassaavoq ukiumoortumik inatsisissatut siunnersuutaasartoq, ukiumi tulliuttumi USA-p illersornissakkut politikkissaanut tunaartarisassanik aalajangersaaffiusartoq.
Issittumilu sakkutooqarfinnik umiarsualiviliornissaq pissutissaqarluartoq Karsten Peter Jensen - Ilisimatusarfimmi Nunat tamat akornanni politikkimik ilinniartitsisuusimasoq, isumaqarpoq.
AAMMA ATUARUK Trumpip Kalaallit Nunaat aningaasarpassuarnik tapiissutinillu akilerniaraluarpaa
- Sumiluunniit umiarsualiviliorneq pingaaruteqartorujussuuvoq, umiarsualiviliorfigisaq tassaalissammat umiarsualiviliortunit oqartussaaffigineqartoq, Karsten Peter Jensen oqarpoq.
Matumanilu Kalaallit Nunaat nutaanik umiarsualiviliorfissaqqeqaaq, Kalaallit Nunaat Issittumi illersornissamut pingaaruteqartumik inissisimammat.
- Uagut Qalasersuarmut qaninnerpaajuvugut, uagullu Issittumi tamarmi qitiusumik inissisimavugut - Ruslandip USA-llu akornanni, taamaammat Kalaallit Nunaata inissisimanera pingaaruteqaqaaq, Karsten Peter Jensen oqarpoq.
Lektoriulluni professori Peter Viggo Jakobsen naapertorlugu USA-p umiarsualiviit amerlanerit Issittumi pisariaqartippai.
- USA-mut ajornartorsiutaavoq Issittumi umiarsualiveqarfiisa amerlannginnerat. Aamma amerikamiut sakkutuuisa imarsiortut nassuerutigaat Issittumi imarsiornermik ilisimasaqarpiannginnertik, taamaaliussagunillu ilaatigut pisariaqassasoq umiarsualiveqarnissartik - akisoqisunik - aammali umiarsuarnik sorsuutinik sanaartornissaq taakkualu inuttassaannik ilinniartitsinissaq pisariaqartoq. Taamaammat Issittumiinnertik tamakku aqqutigalugit annertusarusuppaat, aammali oqallisigivaat imminut akilersinnaanersoq - akisussaqaarmi. Kisiannili tamatumunnga atatillugu Kalaallit Nunaat soqutiginaateqalersinnaavoq, Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.
