Ruslandimut kinguneqartitsinerit Savalimmiut tapersersorpaat
Naak Savalimmiut aningaasaqarnerat annertuumik akornuserneqarsinnaagaluartoq Savalimmiut Ruslandimut kinguneqartitsinissaminut piareersimapput.
Savalimmiormiut naalakkersuisuisa siulittaasuat Bárður á Steig Nielsen oqarpoq. Internetsikkut nutaarsiassaqartitsivik Altinget allappoq.
- Savalimmiut Nunat Killernut ilaapput killiillu iligisami iliuuseriniagaat kinguneqartitsinerillu malinniarpaat, oqarpoq.
Savalimmiut nunanut allanut annertuumik nioqquteqarnerat
Nalunaarut takkuppoq sisamanngormat ministeriunerup Mette Frederiksenip sisamanngormat tusagassiortunik ataatsimiititsinermi Savalimmiut Nunat Killiit Ruslandimut kinguneqartitsinerannut tapersersuinisaa ilimagalugu oqarnerata kingornatigut – kinguneqartitsinerit qeqertanut attuumassuteqassappata.
Nunanut allanut nerisassanik Savalimmiunit nioqquteqarneq unitsinneqassappat nunamut pingaaruteqassaaq.
AAMMA ATUARUK Ruslandimut pillaatitut iliuuseqarneq: Nunarput ilannguppoq
2021-miinnarmi Savalimmiut nunanut allanut nioqquteqarnerata 23,2 procentii Ruslandimut nioqquteqarneruvoq – tassa nunap niuernerata tamarmiusup sisamararterutaa. 2017-imi nunap nunanut allanut nioqqutaasa 29 procentii sinnerpaat.
Ruslandimik niueqateqarneq unitsinneqassappat savalimmiormiut nunanut allanut niuernermullu politikikkianik nutaaliornerussaaq.
Tassami Ruslandip Ukrainemi qeqertaasamik Krim-imik 2014-imi tiguaanerata kingornatigut Savalimmiut Rusalndimut nioqquteqarnini ingerlatiinnarpaa, naak EU nunamut kinguneqartitsigaluartoq.
Tallimanngormat Naalakkersuisut nalunaarput aamma Kalaallit Nunaat Nunat Killiit Ruslandimut kinguneqartitsinerannut ilannguttoq.
KNR-ip sulissutigaa kinguneqartitsinerit suut pineqarnersut paasissallugit.
