Qinikkat naalagiaqatigiinneq peqataaffiginngikkaat

Inatsisartunut qinersinermi qinigaasut pisortatigoortumik atuutilernissaannut qinikkat ataatsimoorlutik naalagiaqatigiikkiartormata qinikkap marluk aqqut alla atorpaat.

Qupanuk Olsenimi Nuummi Nuutoqqami – Annaassisitta Oqaluffianit meterialunnguanik ungasissuseqartumut Sassumap Arnaanut eqqaassutissiamukarniarluni aalajangerpoq. Naleqqameersoq Inatsisartunut qinersinermi 202-nit taaguunneqarpoq.

- Immap attornera, aamma anorip silaannallu maluginerat pissarsiaqarfigingaatsiarpakka. Tassani qeqqisimaninni siuaasagut inissaqartinneqartut misigisimavunga. Siuaasagut ukiuni hunnorujulikkaani tusaaneqarsimanngilaq. Taakku tusaaneqartut misigisimavunga.

- Kristumiutut upperisaqarneq maani inuiaqatigiinni pinngitsaaliissutaasutut misiginarsinnaavoq. Inatsisartuugaanni oqaluffimmukartoqassaaq. Ileqqoq ilaasortat ilaasa kristumiuunngikkunik peqataaffigisinnaanngippassuk sooq attatiinnarneqassava, Qupanuk Olsen oqarpoq.

Qupanuk Olsen inoqutinut attaveqaatini Q’s Greenlanditut ilisimaneqarpoq, taannalu 1,6 millioninik malinnaasoqarluni. Qupanuk Olsenili Inatsisartunut aatsaat siullermeerluni qinigaavoq, taamaammallu ullormut ileqqutoqqanik pingaartitsiffiusumut, Hans Egedep Illuani ullaakkorsioqatigiinnermik aallartittumut peqataalluni.

Qinikkat ullaakkorsiornerup kingorna kalaallisoorlutik naalagiaqatigiikkiartortarput. Qupanuk Olsenili aalajangiisinnaagaluaruni ileqqoq taanna allanngortinneqassagaluarpoq.

- Naalagaaffik upperisarsiornerlu immikkoortinneqartariaqartut isumaqarpunga. Aamma Hans Egedep Illuani – tassa Hans Egedep uatsinnik nunasiaateqartuusup illuani sooq katersuutissanersugut paasiuminaatsilaarpara. Soormi kikkut tamarmik tikilluaqqusaallutik misigiffigisaannik nutaamik ileqquliunngilagut, taanna oqarpoq.

Politikki tamanoortoq

Inuit Ataqatigiinnit, Naaja H. Nathanielsen oqaluffimmi aamma takussaanngilaq.

- Upperneq namminermut tunngasuusoq isumaqarpunga. Sunngiffinni Guutimut atassuteqartarpunga. Qinikkatut uppertunut uppertuunngitsunullu assigiimmik takutitsilluartussaavunga, oqaluffik naalagaaffillu immikkoortinneqarsinnaasariaqaraluartut isumaqarpunga, Naaja H. Nathanielsen erseqqissaavoq.

Naaja H. Nathanielsenip (IA) qinikkat sinneri naalagiaqatigiinnerup kingorna ataatsimoorlutik Inatsisartunut ingerlaaqatigiinnissaannut ilannguffiginiarlugit aalajangerpaa. Assi © : KNR / Markus Valentin

Ukiorpassuarni politikkikkut suliaqartoq Inatsisartuni ataatsimiinnissamut naalagiaqataasarsimavoq, ilaatigullu takkuttarsimanani. Naalagiaqataanngikkaangamilu qinikkat allat oqaluffiup saani naapillugit Inatisartunut ingerlaaqatigisarsimavai – ataasinngormallu aamma taamaaliorpoq.

- Kristumiuussuseq naleqartitaraara, kisianni qinikkatut tamanut politikeriuvunga. Ukiuni ingerlasuni oqaluffiliaqataasarnera eqqissiviilliortitserusunnginnermik, nipituuliorusunnginnermik ajuallatsitserusunnginnermillu tunngaveqarpoq, taanna oqarpoq.

Taassuma ukiuni aqqanilinni politikkikkut suliaqarnermini naalagaaffik upperisarsiornerlu immikkoortittariaqarnersut arlaleriarluni oqaluuserisarsimavaa. Oqallinnerlu taanna Inuit Ataqatigiit iluanni assigiinngitsorpassuarnik aamma isumaqarfigineqartoq, taanna oqarpoq.

Taassumali tamanna naalakkersuisutut oqaluuserisassanngortinniarnagu aalajangersimasumik oqaatigaa.

- Nivi Olsenip ilagiit akisussaaffigai, Inuutissarsiornermut, aatsitassanut, nukissiuutinut, inatsisit atuutsinneqarnerannut naligiissitaanermullu naalakkersuisunngoqqittoq Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Inuit upperisaat pingaartittariaqarparput

Qupanuk Olsenillu oqaluuserinninneq tamanna sammineqartikkusuppaa. Taannami Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliami siulittaasumut tullersortinngorpoq.

- Kikkut tamarmik upperisarerusutaminnik pisinnaatitaaffeqassapput, Nunatta Karsiata oqaluffimmut akiliuteqartarnera kukkunerusoq isumaqarpunga. Taamaalillutami tamatta akileraarutit aqqutigalugit oqaluffimmut pinngitsaaliissummik akiliuteqartarpugut, Qupanuk Olsen oqarpoq, nangillunilu:

- Kristumiutut upperisaqarneq nammineq aalajangigassaassasoq namminerlu kissaatigaanni akiliuteqarfigineqartassasoq isumaqarpunga.

Qupanuk Olsen iligiinnik peqataajunnaarnikuuvoq. Taassumalu peqataajunnaarnermini ulloq suli eqqaamavaa: 2023-mi decembarip arfernat. Tamanna naalagiarnermini palasip oqaasii uukapaatitsiniaarpaluttutut kulturerisaminillu ataqqinninngitsutut misiginerata kingunitsianngua pivoq.

Taanna ukiuni kingullerni siuaasatsinnut atassuteqarnerusutut misigisimalerfigisaminik anersaakkut angalasimavoq. Uagullu nammineq kulturitsinnik upperisatsinnillu aamma ukkatarinninnerusariaqartugut isumaqarpoq.

- Inuit upperisarput siuaasatsinnut kikkuunitsinnullu ataqqinninnerulluta naleqartinnerusariaqarparput. Taakkumi ulluinnatsinni oqaasertalinngikkaluarlugit suli malugisinnaavagut. Pinngortitamiikkaangatta, piniaraangattalu suunersoq iluamik ilisimanngikkaluarlugu anginerusumik peqartoq malugisinnaavarput.

- Tamanna samminerungaatsiartariaqaripput isumaqarpunga, imminullu paasisinnaaleruleqqinnissatsinnut iluaqutaassaaq, taanna oqarpoq.