Qimussertartut allamiut qimmiinik akusanngortitsisimasutut pasineqartut
Qeqertarsuarmi Kangerlummilu qimuttut Kalaallit Nunaanni Qimussertartut Kattuffiata qimussertitsinissaanni tamani killiligaanngitsumik peqataaqqusaajunnaarput.
Kalaallit qimuttuinit allaanerusut marluk Qeqertarsuarmut eqqunneqarsimasut oqaatigineqarpoq. Tamatumalu kingunerisaanik Qeqertarsuarmi qimmit assigiinngitsut marluk nuliutinneqarlutik piaqqiortinneqarsimanerat pasitsaanneqarpoq.
- Erloqinartorujussuuvoq aammalu imaannaanani, qimussertartut kattuffianni siulittaasoq, Mikkel Jeremiassen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Qimmit qimuttut nunarsuarmiunut kingornussat allattorsimaffiannut ilanngukkusukkaat
Qimussertartut kattuffiat Qeqertarsuarmi qimuttunik qimmillit qimmit allanertat marluk januaarimi eqqunneqarsimanerarlugit saaffigineqarpoq. Saaffiginnissutit naapertorlugit qimmit taakku marluk Nuummiit Qeqertarsuarliaanneqarsimapput.
- Tassa Qeqertarsuarmi qimuttunik qimmillit arlallit saaffiginnittuarput ulloq manna tikillugu assut tamaviaarlutik. Taava aamma assinik pissarsinikuuvugut, Mikkel Jeremiassen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Ny børne-fagbog om slædehunde på vej
Nunatsinni qimuttoq illersorniarlugu qimmit qimuttut kisimik qimuttoqarfinneeqqusaapput, taamatullu qimmit allanertat qimmeqarfinnut eqqunneqarnissaat inerteqqutaalluinnarluni.
- Uagut qimmimik akuneqanngitsumik nunarsuarmi siumugassatuamik illersuinitsinni - tammatsaaliuinitsinnilu - allamik toqqagassaqanngilagut. Sinerissami qimmit allat akutsaaliorneqarnissaat illersussagutsigu - qulakkeersimassagutsigulugu - taava toqqagassarput aalajangernissaq ataasiinnaasimavoq, Mikkel Jeremiassen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Slædehunde har forskellige gener i øst og vest
Kalaallit Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfiup Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffiup Qeqertarsuarmut qimmit allanertat eqqunneqarsimanerannik pasilliuteqarnermik saaffigineqarsimalluni uppernarsarpaa.
- Qimmeq kalaallit qimmerineraat imaluunniit allanertaanersoq assit takuinnarlugit nalilerneqarsinnaasimanngilaq. Taamaattumik Uumasut Nakorsaqarfiannit sulisumik aallartitsivugut, taannalu qimmimit misiliutissanik tigusivoq chip-imillu qimmeq nalunaaqutserlugu. Misissugassallu, qimmip sananeqaataata, tassa DNA-vata misissorluarneqarnissaanut atorneqarput, uumasut nakorsaanerat Egill Steingrimsson oqarpoq.
Misissuisarfinnilu kalaallit qimmiata qimuttup DNA-vanik suli peqartoqanngimmat, misiliutit qimmit pillugit ilisimatuussutsikkut misissuinermut aallartinneqaqqammersumut, tassa Qimmeq Projektimut, nassiunneqarput.
Taamaammat misissuinerit sivisulaassapput.
AAMMA ATUARUK Ilisimatuutut misissuinerup qimmit qimuttut annaatissagai
- Qaammatinik pingasunit arfinilinnut sivisussuseqarsinnaassasoq ilisimatinneqarpugut, Egill Steingrimsson oqarpoq.
Qimmit DNA-visa misissorneqarnerata nalaani nunatsinni qimuttunik qimmillit, pingaartumik Qeqertarsuup Tunuaniittut, qimuttuttunik piaqqanik Qeqertarsuarmit paarlaasseqateqannginissaat, qimussertartut kattuffiata inassutigaa.
- Pingaartumik Qeqertarsuup Tunuani qimuttunik qimmeqarfiusut, kaammattorpagut aamma allaffigeqqammerpagut, qimmiaqqanik qimminik allanilluunniit paarlaasseqateqarniassagunik tunineqarniassagunilluunniit tamanna itigartitsissutigisassagaat. Pissutigalugu kalaallit qimmiata akutsaaliorneqarnissaa aatsaat taamaaliornikkut qulakkeersimasinnaagatsigu, Mikkel Jeremiassen oqarpoq.
Qeqertarsuarmi qimussertartut peqatigiiffiata, Qimusseq 82-ip suliaq oqartussanik misissuiffigineqaleruttormat maanna oqaaseqarfigerusunngikkallarpaa.
AAMMA ATUARUK Qimmit qimuttut kulturikkut oqaluttuarisaanerat ilisimatusarfigineqalersoq
