Illersornissamut isumaqatigiissummi nunarput sunniuteqarsinnaallualersoq politikerit isumaqanngillat
- Tassa taanna anguniarnikuusara naalakkersuisuugallarama qujamasuutigaara partiit tamarmik massakkut ilalermassuk siorna isornartorsiugartik.
Naleqqameersoq Issittumilu piginnaasaqarnerulernissamut isumaqatigiissutip siorna saqqummiuneqarnerani nunanut allanut naalakkersuisuusoq Pele Broberg taama oqarpoq, nangillunilu oqarluni, isumaqatigiissut taassuma naalakkersuisuuneranit allanngorujussuarsimanngitsoq, tamannalu tulluusimaarutigalugulu eqqarsarnartoqartillugu.
Issittumi nakkutilliinerunissamut 1,5 milliardit koruuninik aningaasaliineq
Folketingip illersornissaq pillugu isumaqatigiissut nutaaq 2018-imi akueraa. Isumaqatigiissutip saniatigut Illersornissaqarfimmut 2023-p tungaanut 4,8 milliardit koruuninik aningaasaliinissaq isumaqatigiissutigineqarpoq.
Partiit illersornissaq pillugu isumaqatigiissusiortut sualummik Atlantikup Avannaani Issittumilu 2023-p tungaanut nakkutilliinerunissamut saniatigut 1,5 milliardit koruuninik 2019-imi aningaasaliipput.
Isumaqatigiissut Issittumi Piginnaasanik Annertusaanermik atserneqarpoq. Suliniummi uku ilaatigut ilaatinneqarput:
Kalaallit Nunaanni timmisartuaqqanik inuttaqanngitsunik ungasissuliartartunik nakkutilliissutit (750 millionit koruunit)
- Qaammataasatigut nakkutilliineq (85 millionit koruunit)
- Kalaallit Nunaata sineriaani radarit (20 millionit koruunit)
- Kalaallit Nunaanni Illersornissamik Ilinniarfik nutaaq (50 millionit koruunit)
Isumaqatigiissut Issittumi ilaatigut nakkutilliinerunissamut upalungaarsimanermullu nunatsinni ilinniarfissamut atorneqartussanik 1,5 milliartit koruuninik aningaasartaqarpoq.
Uani sapaatip-akunnerani Kalaallit Nunaat Danmarkilu isumaqatigiissuteqarput.
AAMMA ATUARUK Analytiker om øget overvågning: Grønland skal være skarp på sit næste træk
Nunarpulli maanna atsioqatigiissutigineqaqqammertumit pissarsivallaarnavianngitsoq, Pele Broberg isumaqarpoq.
- Una kalaallit isumaqatigiissutiginngilaat, danskinukua Folketingimi partiivisa isumaqatigiissutaat Naalakkersuisunut isumaqatigiissutitut atortussaagaluartoq. Kisianni soorlu tassa oqartunga naalakkersuisuullatsiarninni apuussimasakka kisiisa massakkut akuerineqarmata ajuusaarutigilaarpara, suli ingerlariaqqissimasinnaagaluaratta.
Demokraatinit nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliamut ilaasortap, Anna Wangenheimip isumaqatiiissut ataatsimut isigalugu iluarisimaarpaa.
Inatsisartulli sunniuteqarnerusinnaasimagaluartut taanna isumaqarpoq.
- Naammaginanngitsorujussuartut oqaatigisariaavoq nunatsinni partiit oqaloqatigineqarnatillu isumatigiinniarfigineqanngimmata. Kisianni aamma oqartariaqarpugut pisinnaatitsissut taanna piginnginnatsigu aamma ataatsimiititaliat ilai aqqutigalugit, taamaattumik aamma pisariaqaluinnarpoq tamanna aallanngortissalugu, Anna Wangenheim (D) taama oqarpoq.
Inerisarneqartuaannarsinnaasoq
Inuit Ataqatigiinneersoq Pipaluk Lynge isumaqatigiissummut isumalluarpoq. Aammali taanna nunarput peqataatinneqartarnerusariaqartoq isumaqarpoq.
- Partiit allat angigaluarpata ikikkaluarpataluunniit aggersarneqartuartut nalunngilara aamma tusaarusunneqartartut. Taamaammat una aallaqqaasiutitut tusaatissatut soorunami tigussavagut uparuaatigineqartut, imaanngilaq taamannak suleriuuseqarniartugut. Peqataatitsineq peqataatitsinerulernissarlu nalunngilara siunniuttuaannaripput, taamaammat inerisarneqartuaannarsinnaavoq, Pipaluk Lynge (IA) taama oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Nunatsinni upalungaarsimanermik ilinniarfeqalissasoq
Aamma Siumumeersup Doris J. Jensenip pitsaanerusoqarsinnaasoraa.
Issittumi piginnaasaqarnerulernissamut isumaqatigiissut suliarineqarmat nunatsinni Inatsisartut peqataatinneqannginnerat, Siumup naammaginngikkaa Doris J. Jensenip eqqaasitsissutigaa. Ingammillu illersornissaq pillugu isumaqatigiissutaajumaartussaq eqqarsaatigalugu suliap ineriartorsimanera ilinniutaasariaqartoq tikkuarpaa. Tassami Nunarput akuutinneqarnerusariaqartoq taanna oqarpoq.
Europami sorsuttoqarmat illersornissamut tunngasunik iliuuseqarnerunissaq Siumumit aamma piareersimaffigineqartoq Doris J. Jensen (S) oqarpoq.
- Ukrainemi pisut, soorlu assersuutigiinnarlugu Europami sorsunnerup takutippaa aamma Kalaallit Nunarput eqqorneqarsinnaasoq assigiinngitsutigut. Aamma nunarsuarmioqataanerput qimarratigisinnaanngilarput, taamaattumik allatigut inerisaasoqarsinnaanera Siumuminngaanniit mattutinngilarput, aamma assersuutigalugu immaqa pisariaqalersinnaavoq radarinik allanik pilersitsisoqarsinnaanera, assersuutigiinnarlugu Tunumi. Tamakkua soorunalimi pissappata inatsisartut peqataatinneqarnissaaq aalajangiinernut pingaaruteqarluinnarpoq, Doris J. Jensen taama oqarpoq.
