Suliffimmi atugassarititaasut ilungersunartut: Politiit pisortaata nunatsinni ilungersunartut immikkuullarissut marluk maluginiaqqugai

Politiit Kattuffianni siulittaasoq, Heino Kegel, Kristeligt Dagbladimi uissuumminartumik sapaatip-akunnerani kingullermi apersorneqarnermini Kalaallit Nunaanni Politiini sulinermi atukkat ’aarlerinartutut' nalilerpai.

KNR-ip Kalaallit Nunaanni Politiit pisortaat, Bjørn Tegner Bay, isornartorsiuineq pillugu qanorlu politiit inissisimanersut paaserusullugu oqaloqatigaa.

- Heinolu tunngaviatigut isumaqatigiippugut ajornartorsiutimmi assigiinngitsut takusinnaagatsigit, Bjørn Tegner Bay oqarpoq.

Taanna Kalaallit Nunaanni Politiini 2009-mili pisortaavoq. Taamaattumillu politiini sulinermi atugassarititaasut ajornerannut akisussaaffeqaqataanini ilisimaaraa:

- Aammattaaq oqarusuppunga tamanna sivisuumik misissorsimagipput.

Sulinitsinni iluaqutissatsinnik amerlanerusunik tunineqarpugut tarnillu pissusaannik ilisimasalimmik oqaloqateqartarnissamut periarfissaqarnerulernissaq ukiuni marlunni pingasunilu kingullerni sulissutigaarput.

Naalagaaffiup politiivini misissuinerup kingulliup, Kalaallit Nunaanni Politiini sulisut 15,9 procentii sulinermi tarnimut atugassarititaasut pissutigalugit, ukiuni marlunni kingullerni napparsimallutik sulinngiffeqarsimasut takutippaa.

Tamanna naalagaaffeqatigiit politiivini qaffasinnerpaajuvoq.

VIVE-p 2020-mi misissuineranit aamma paasinarsivoq, politiit 9,5 procentii ptsd-mik nappaateqartut.

- Misissuinerit tamarmik assigiinngitsorpassuarnik takutitsipput, tassa sulisugut arlallit suliaminnik artorsaateqartut tarnikkullu nanertisimanartunik pisoqartarneranik misigisaqartartut, Bjørn Tegner Bay oqarpoq nangillunilu:

- Soorunami uannut aamma sunniuteqarpoq, aammami isumakuluutigaara.

Politiit pisortaata oqarnera naapertorlugu, Kalaallit Nunaanni politiitut sulinerup imaannaanngissusaa ilungersunartut ilagaat, tamannali allanngortinniarlugu iliuuseqartoqartorujussuunera erseqqissaatigaa.

Suliat sakkortuut suliuarnerlu 

Meeqqatit arfininngornermi ullaap tungaani sulorariaqatiginikuullugit takorluulaaruk. Kamaattoqalerpoq allamilluunnit pisoqarpoq, illillu sulinngikkaluartutit inuit illit isumalluutigalutit qiviarpaatsit.

Kalaallit Nunaanni politiiuneq tassa taamaappoq.

- Iffiortumi sapaammi ullaakkut qarlikka koorput nungullaqqasut atorlugit nikorfaninni nammineq misigisarpara. Inoqarpat iluamik pissusilersunngitsumik, inuit taamaattussaannartut pissuseqarlutik tunginnut qiviakaasarput iliuuseqaqquserpasillutik, Bjørn Tegner Bay oqarpoq. 

Kalaallit Nunaanni politiit Naalagaaffiup politiivisa misissuinerat naapertorlugu, namminiussuseqarsinnaannginnerpaatut misigisimapput.

- Innuttaasut politiiunerit paasiartupallattarpaat, sumiiffinnilu mikinerusuni malunnarneruvoq. Tamannalu soorunami sulisunut pikkunartorsiortitseqataavoq. Sulorartarfimmi susoqarsimaneranik meeqqannut nassuiaasariaqarnerup saniatigut ikiortissatut  – allaat sunngiffinni –  inissisimalerputit, Bjørn Tegner Bay oqarpoq.

Aammattaaq Kalaallit Nunaanni suliat ilungersunarnerunerat tikkuarpaa:

- Ajoraluartumik inunnut navianartorsiortitsisunik pinerluttuliornerit, nakuusernerit, kinguaassiuutitigut pinerlunnerit, toqutsinerit imminullu toqunnerit amerlaqaat.Taamaattoqarneratalu sulinitsinni tarnikkut atugassarititaasutigut ilungersortippaatigut.

Sulisut amerlanerusut tarnillu pissusaannik ilisimasalimmit ikiorneqarneq 

Kalaallit Nunaanni Politiit 50-it missaannik ukiuni tulliuttuni sulisoqarnerulernissaat Bjørn Tegner Bayip siunissamut isumallualerfigisaata ilagaat.

- Naak pappiaqqatigut politeeqarfeeqqatut sulianut amerlassutsimut naleqqiullugu sulisunik naammattunik sulisoqaraluarluta, illoqarfinni 18-ini nunaqarfinnilu 60-it missaanniittut siammarteqqalluta sullippavut. Tamanna pissutigalugu politeerpassuit, politiitut taartaasut kommunefogedillu sulinerminni kisimiittartut amerlaqaat, Bjørn Tegner Bay oqaluttuarpoq.

Kalaallit Nunaanni politiit eqqartuussiviillu 2030-p tungaanut 850 million koruuninik aningaasaliiffigineqassasut siorna aalajangerneqarpoq. Aningaasat taakku sulisussanik amerlanerusunik pissarsinissamut ilaatigut atorneqartussaapput.

- Aningaasaliinerunissaq ajornartorsiutinik tamanik aaqqiinavianngilaq, sulisulli suliaminnut angummassiinnaanerulernissaannut sulinngiffimmilu namminiussuseqarnerulernissaannut iluaqutaassapput, Bjørn Tegner Bay oqarpoq.

Taassumallu Naalagaaffiup Politiivini tarnip pissusaannik ilisimasallit ukiuni kingullerni suleqatigilluarneqarnerulernerat erseqqissaatigaa.

- Naalagaaffiup Politiivinit tarnillu pissusaannik ilisimasallit ikiuisarfiannit ullumikkut tapersersorneqarneroqaagut, Bjørn Tegner Bay oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni politiit tarnip pissusaanik ilisimasallit kalaallisut oqaasillit pisariaqartinneqaraangata, Danmarkimi politiit assiginagit, tarnip pissusaanik ilisimasalinnut namminersortunukarsinnaatitaapput.

- Kalaallit Nunaanni sumiiffinni tamani tarnip pissusaanik ilisimasalimmik sulisoqannginnera pissutigalugu, tarnip pissusaannik ilisimasallit ikiuisartut, arlaannik pisoqarsimanera apeqqutaatinnagu politeeqarfiit pulaarniarlugit angalasarput, Bjørn Tegner Bay oqaluttuarpoq.

Aningaasat amerlanerusut pisariaqartinneqanngitsut 

Taamaattumik politiit pisortaata, Aaja Chemnitzip (IA) Heino Kegelilluunniit pisimanerattulli, danskit politikerii iliuuseqarneroqqullugit qinnuiginavianngilai:

- Politiit assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmi sulisunut atugassarititaasut asserpiaannik atugassaqartitaapput. Politiit qanorluunniit amerlatigisunik sulisussaqaraluarpataluunniit atorsinnaavagut, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Aningaasaliissutilli, ingammik sulisut amerlassusaat aamma atortorissaarutit maanna atuutilersittariaqakkavut eqqarsaatigalugit, aningaasanik amerlanerusunik qinnuteqarnavianngilanga. Perusutagut pereerpagut isumaqarpungalu politikerit tusaasimagaatigut.

Bjørn Tegner Bayip politiit akornanni sulinermi avatangiisit pitsaanerulersinniarlugit iliuuseqartoqarpallaannginneranut nammineq akisussaaqataanini nassuerutigaa, taamaattorli:

- Tamatuma iliuuseqarfiginissaa akisussaaffigaara, atugassarititaasulli ilai iliuuseqarfigisinnaanngilakka. Inuiaqatigiinni pinerlunnermik inunnillu isumaginninnikkut ajornartorsiutit najukkamilu pissutsit immikkut ittut pissutigalugit iliuuseqarfigiuminaatsunik pisoqartarpoq, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Tamannali iliuuseqarniarsarinnginnissamut utoqqatsissutissaanngilaq. Misigaangalu uagut Naalagaaffiup politiivilu iliuuseqartugut.