Pisassiiffiunngitsuni 78 millionit aalisarneqartut
Upernavimmi, uummannami, Qeqertarsuup Tunuani Nuummilu taamatut siunnersuuteqarneq siullermiilinngilaq, taamatulli siunnersuuteqarneq siornatigut tapersersorteqarpiarneq ajorpoq.
AAMMA ATUARUK Nuup kangerlua aqutsiveqarfinngortinneqarluni pisassiissuteqarfiulissaaq
Naalakkersuisulli tamatumuuna pimooruppaa. Januarip aallaqqaataaniit atuutilersinnissaa pilersaarutigaa. Taannalu aallarnerfigalugu sumiiffinni taakkunani qutsiveqarfinnik pilersitsisoqassasoq.
AAMMA ATUARUK Nuup kangerluani qaleralinniarneq Krusep killilersorniaraa
Jens Immanuelsenip tusagassiortunut aggersaagami oqaatigaa aalisarneq killilerniarnagu, taamaattorli biologit pisassatut innersuussutigisartagaat tullussariartuaarneqassasut oqaatigaa, taamaaliornikkut aalisarneq piujuartitsinermik tunngaveqarniassammat.
Aningaasaq eqqartorneqarput
Malittarisassalli nutaat sunik nassataqassappat?
Upernavimmi, Uummannami Qeqertarsuullu Tunuani qalerallit pisassiiffiunngitsumi 2018-imi 4325-t aalisarneqarsimasut Kalaallit Nunaanni aalisarnermut nakkutilliisut paasissutissiissutigaat. Taakkualu qanoq aningaasartaqarnersut Avannaata Kommuniani aalisarnermi ataqatigiissaarisup, Nikolai Jensenip oqaluttuarisinnaavai.
- Tunisinermi akeq qiviaraanni, aalisartunut taakku atorunnaassappata aalisartut aannaasassaat taamatut taalluaannarneqarsinnaavoq 78 mio. koruunit, Avannaata Kommuniani aalisarnermut tunngasunut ataqatigiissaarisoq, Nikolai Jensen taama oqarpoq.
Taassuma oqarnera naapertorlugu aningaasat taakku aalisartut isertitassatut naatsorsuutigigaluarpaat, angallatiminnimmi siornali nutarteralutik aallartipput. Assersuutigalugu qaleralinniarsinnaanermut periarfissat atorluarumallugit, angallammit 12 14 fodsimiit isumannaannerusumut Poca 600-mut amerlasuut nuunnikuupput.
- Taamaattumik frikvotet qaleralinniarnermi atorunnaarsinneqassappata aalisartorpaalussuit umiatsiaararsortut eqqugaassapput, Soorunami nutarterinerminnut akilersuimmata, Nikolai Jensen taama oqarpoq.
Aqutsiveqarfinni qaleralittassiissutit ukiuni sisamani biologinit innersuussutigineqartunut naleqqussarneqassasut, Naalakkersuisut aalajangiusimavaat. Tamannalu pisassanik appangaatsiarnerussaaq. Naalakkersuisulli Qeqertarsuup Tunuani septembarip qaammataani pisasseeqqipput. Taamaalilluni pisassiissutit 10.580 tonsinngorput, biologit 5.120 tonsit siunnersuutigigaat.
AAMMA ATUARUK Aqutsiveqarfiit amerlanerit atulersinniarneqarput
Pisassiiffiungitsoqarunnaanissaanik, aqutsivinnillu pilersitsinissanik siunnersuutit novembarip 22-ata tungaanut tusarniaassutaavoq. Tamatuma tungaanut peqatigiiffiit kattuffiillu allaannguutissanik siunnersuuteqarsinnaapput.
