Oqalliseqataasartoq: Kalaallit inuiattut ikinnerussuteqartutut inissisimalersinnaasut

Kalaallit Danmarkimi najugallit naalagaaffimmi ikinnerussutilittut akuerisaassappat?

Sisamanngormat ualikkut umiarsuup Skibet Fultonip usilersortarfiani talittarfimmi Nykøbing Mors Havnimi tulassimasumi kulturikkut naapeqatigiinnerup, Kulturmødet Morsip, ingerlanneqarneranni apeqqut taanna oqallisigineqarnerpaasimavoq.

- Tassanilu sammisamut nalorninartortalimmut atatillugu usilersortarfeeqqami issiavugut inuit 45-lluta, taakkuullutalu Kalaallit Nunaannut attuumassuteqanngikkutta soqutigisaqarpugut, Nauja Lynge, oqallinnermi aqutsisuusoq kiisalu apeqqut pillugu ukiuni qulini kingullerni aallutaqarsimasoq taama oqaluttuarpoq.

Ulluinnarni Jyllands-Postenip internetikkut ullorsiutaanut, tassa bloggeritut, taanna allattartuuvoq aammattaaq atuakkiortuullunilu oqalugiartartuuvoq kalaallinit kingoqqisoq.

Naatsumik oqaatigalugu, usilersortarfimmi inuit isumaat tassaavoq kalaallit soorunami inuiattut ikinnerussutilittut akuerineqartariaqartut.

Taamatut misigisimaneq Inatsisartunut aamma siaruarsimavoq, apeqqummi inatsisissatut siunnersuutigineqarluni 2023-mi upernaakkut ataatsimiinnermi saqqummiunneqarpoq, partiininngaanniillu tamanit taperserneqarluni.

Taamaasilluni apeqqut ukioq manna Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni aappassaaneerneqassaaq, tamannalu Nauja Lyngemut neriulluartitsivoq.

Neriulluarnerlu tamanna usilersortarfeeqqami siaruarsimasoq taanna oqaluttuarpoq.

- Misigissuseq tamatsinniissimasoq oqaluuseraarput, maannali nipituumik oqaatigalutigu immaqaluunniit siullerpaamik neriuuteqarpalulluta oqaatigaarput, taanna oqarpoq.

Kisiannili sooq pingaaruteqarpa?

Rubiiatut qalipaatilik akornutaasoq

Kalaallit passiat danskit passiatulli rubiiap qalipaataanik qalipaateqarmat kalaallit ullumikkut danskisulli pisinnaatitaaffeqarput. Nauja Lyngelli oqarnera naapertorlugu qalipaat taanna nassataqartitsisarpoq.

Danmarkimut nunasigaanni inuiaqatigiinnut qanoq ilanngutivinnissamut malittarisassaqartarpoq. Kalaallillu passiat aamma aappaluttuummat pisinnaatitaaffiit malittarisassanut ilaasut kalaallinut atuutinngillat, tamannalu Nauja Lynge naapertorlugu aporfissartaqarpoq.

- Paarlattuanik inuiaqatigiinnut ilanngutivinnissamut periarfissanut tamanut passi akornutaalaartarpoq pissutigalugu kalaaleq Danmarkimi nunasisuunngitsutut isigineqartarmat. Passi pissutaalluni Danmarkimi inunngornikut assigalugit kalaaleq isigineqartarpoq taamaasillunilu pisinnaatitaaffii aamma assigiillutik, taanna oqarpoq.

Kalaallillu 20.000-ngajaat Danmarkimi najugallit nunasisut allat assigalugit inuiaqatigiinnut ilanngutivinnissaminnut periarfissaqarneq ajorput, taamaasillutik Naalagaaffeqatigiinnerup iluani misileraatinngoqqissapput, taanna taama isumaqarpoq. Misileraaneq piffissaqarfigineqanngitsoq Naalagaaffeqatigiinnerullu artugaa, taanna oqarpoq.

- Apeqqut taanna qimerloorneqarnissaa nukiginnartunngornikuuvoq, pissutigalugu Kalaallit Nunaat tunngaviusumik inatsisissaminik siunnersuusioqqammimmat namminersulivitsitsisinnaasumik, kalaallillu quliugaangata arfineq-marluk tamanna kissaatigaat, taanna oqarpoq.

Nunarput namminiilivissappat kalaallit Danmarkimi najugallit qanoq inissisimalernissaat naluneqarpoq, taamaammallu tamassuma oqallisigineqarnissaa Nauja Lyngemut pingaaruteqarpoq.

Kinaassuseq pingaaruteqarpoq

Kalaallit Danmarkimi najugallit puiorneqannginnerussammata, atuakkiortup oqarnera naapertorlugu, tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuutip suliareqqinneqarnera ilutigalugu apeqqut taanna sammineqartariaqarpoq. Nunattalu Danmarkimit avissaarnissaa pillugu oqallinnermut atatillugu maanna kalaallinut Danmarkimi najugalinnut peqqamik iliuuseqartoqartariaqarpoq, taanna isumaqarpoq.

Apeqqummi maanna oqaluuserineqanngippat kalaallit 20.000-t taakkua siornatigulli misileraataasunngornissaannut aarlerinartortaqarnera taassuma ernummatigaa.

- Misileraasimanerit naammalerput, ’70-ikkunni spiralilersuisoqarsimanera kiisalu eqqunngitsumik meeravissiartaarsimanerit eqqarsaatigalugit, apeqqummut uunga atatillugu misileraaqqittoqaratarsinnaanera akuereqqissinnaanngilluinnarparput. Uani kinguaariit tulliuttut eqqarsaatigaakka, taanna oqarpoq.

Inuiattut ikinnerussuteqartutut inissisimalernikkut Danmarkimi ulluinnarmi inuunermi nammineq oqaaserisat kulturerisallu atorneqarnissaannut periarfissiissaaq, Nauja Lyngellu oqarnera naapertorlugu tamanna inunnut ataasiakkaanut isumalerujuussaaq.

- Peqatigiiffiit avataanni nammineq oqaaserisanik kulturerisamillu aallussaqarsinnaanermut tunngatillugu misilittagaqarfigineqarlunilu ilisimaneqarpoq tamanna pitsaasumik nassataqartarnera, pissutigalugu inuttut avissimasutut misiginani iluitsutut tamanna misigititsisarmat, Nauja Lynge oqaluttuarpoq.

Danmarkimut kanngutsinnartoq

Apeqqutip siornatigut qaqinneqarsimannginnera Nauja Lyngep eqqumiitsortaqartippaa. Naalagaaffiit Peqatigiinni Europarådimilu killilersuinermi ataatsimiititaliat, Nauja Lyngep oqarnera naapertorlugu, kalaallit Danmarkimi inuiaqatigiinnut ilanngutivinniarneranni ajornartorsiortoqartoq erseqqissarnikuuaat taamaasillutillu inuiattut ikinnerussuteqartutut inissisimalernissaat siunnersuutiginikuullugu.

- Tamanna Nunani Avannarlerni nunat ilaanni iluatsilluarsimasoq takuneqarnikuuvoq, aaqqissuussallu taama siunnersuuteqartut uatsinnut ikiuinissartik takorluugaraat, tamannalu aqqutissaasoraara, taanna oqarpoq.

Nauja Lynge isumaqarpoq allat uatsinnit iliuuseqaqqusillutik oqaaseqannginnerini nammineerluta aallarniissasugut - allatut pisoqassappat kanngunassaaq.

- Kalaallillu Danmarkimiittut atugarliornerat pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit Danmarkimut narruginnillutik oqariartuuteqaraangata iliuuseqarfiginngikkaangatsigullu kanngunartarpoq.

- Nammineq inuttut kalaaliorusunnanga kalaallisullu oqaatsikka ingerlateqqinniarnagit aalajangernikuuvunga. Aamma suminngaanneernera usorsitsaarutiginikuunngilara, naak qamuuna kalaaliviugaluarlunga, ullumikkulli tamanna inissaqartinneqarpoq, taanna oqarpoq.

Nauja Lyngep kalaallinut unammillernartuusinnaasartunut tamanna aaqqiissutaagunnanngitsoq ilisimalluinnaqqissaarpaaa. Kisiannili kinaassuseq suminngaanneernerlu pillugu tulluusimaarluni saqqummersinnaanissamik kiisalu Danmarkimi inuiattut ikinnerussusilittut inissisimanissamut periarfissinneqaraanni taava imminut naleqartinneq qaffassaaq atugarissaarnerlu malinnaassalluni, taanna taama isumaqarpoq.

- Kinaassuseq suminngaanneernerlu avammut saqqummiussinnaanngikkaanni nunarsuaq tamakkerlugu paarnaarussivimmi asseqanngitsumi, tassa matup iluaniit kisiat paarnaarneqartartumi, paarnaarussanngortitsisarpoq, taanna pimoorussilluinnartumik nipeqarluni oqarpoq.

Inatsisartut inatsisissatut siunnersuut ukiaru ataatsimiinnerminni eqqartussavaat, kalaallillu Danmarkimiittut inuiattut ikinnerussuteqartutut inissisimalerusunnersut pillugu apersorneqarumaarput. Naggataatigulli Folketingip Danmarkimi inuiattut ikinnerussuteqartutut inissisimasut ilaneqartikkusunneritsik akuereqqaartussaassavaat.