Nuummi mittarfik quasartoq: Isornartorsiuineq pisortaanerup nassuiaateqarfigaa
Nuummi mittarfissuartaaq ammarmalli timmisartorsuit Danmarkimut utiinnartariaqalersut arlalialunngoreerput.
Timmisartorsuimmi ilaat akunneq ataaseq sinnerlugu Nuup eqqaani qulaavaapput, marlunngornermilu timmisartuussinissat tamarmik ullaakkut taamaatiinnarneqarput.
Pissutaasorlu tassaavoq mittarfiup sermimit qallerneqarsimanera.
Pisoq ajuusaarnaqisoq Greenland Airportsimi ingerlatsinermut pisortaq, Henrik Estrup oqarpoq, silaannarlu qaqutigoortoq pissutaasoq nassuiaavoq.
- Tamanut ajuusaarnaqaaq, minnerunngitsumik ilaasut nunatsinniit nunatsinnullu angalasut eqqarsaatigalugit. Sulisugut pitsanngorsaaniarlutik ulloq unnuarlu ulappupput, taanna oqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni sila taamaattoq takoreerparput; aamma Kangerlussuarmi ukiualuit matuma siorna takuarput. Taama pisoqarsinnaanera nalunngilarput. Massakkulliuna eqqorneqangaatsiaannartugut.
Pisoq pillugu inuppassuit inoqatinut attaveqaatitigut naammagittaalliorput. Aammattaaq mittarfissuartaap atuleqqammersup sooq taama ajornartorsiorfiutigileriasaarnera assigiinngitsunik nassuiaasersorneqarpoq.
Missinnaanissaq qularnarnerusoq
Nuummi mittarfissualiornissaq 2011-mi suli aalajangiunneqanngitsoq taamani assartuussineq pillugu isumalioqatigiissitaq misissuivoq, timmisartukkullu angallassinermi qitiusoq Kangerlussuarmiit Nuummut nuunneqassappat sunik unammillernartoqarsinnaassanersoq taamani misissorneqarpoq.
Inerniliunneqartorlu imaappoq: Kangerlussuarmi silap qanoq issusia apeqqutaalluni timmisartut ukiumut marloriarlutik pingasoriarlutilluunniit missinnaassanngillat. Nuummili ukiumut sapaatit-akunneri marluk pingasullu miffiusinnaassanngitsut, isumalioqatigiissitaq inerniliivoq.
Henrik Estrup, maanna mittarfissuup atulernerani Kalaallit Nunaannut missinnaanissap siornatigornit qularnarnerulissaneranik ilimasunneq naatsorsuutigereersimaviuk?
- Aap, timmisartut Nuummi mittarfimmut missinnaasusaat misissuiffigineqarnikuuvoq, ilimanassusaalu ukiumut 93 aamma 95 procentit akornanniippoq. Taamaammat timmisartut minngitsoortarnissaat siornatigornit akulikinnerulissasoq ilisimaneqareerpoq. Tamanna tupaallaataanngilaq.
Serminnginnissaa piniarlugu akoorutissat siornatigut atorneqartarsimasut oqaluuserineqarpoq; sulisut ikippallaarnerat ilaasa eqqartorpaat; aamma atortunik amigaateqarneq oqaluuserineqarpoq. Taakku ilumoornersut ilumuunnginnersulluunniit uppernarsarsinnaaviuk?
- Tamarmik ilumuunngitsut oqarsinnaavunga.
- Mittarfimmi sermeq aatsinniarlugu akoorutissat atortarpagut. Kalaallit Nunaanni mittarfinni taamaaliortuaannareerpugut. Atortut atukkagut mittarfinni allani atorneqartartut assigaat, sulisut atorfissaqartitagut sulisoraagut; taakkulu mittarfimmi sermiiaallutik ulloq unnuarlu sulerulupput.
Taamaajuilluni issangiarnera
Miffissiap sermiiaarnissaa ajornakusoorsimaqisoq, Henrik Estrup nassuiaavoq.
Tamanna Nuummi issangiarnera silaannaap isugutannerulerneranik pissuteqarpoq.
- Nuummi silaannaap isugutannera pissutigalugu miffissiaq sermiiarneqaqqammiinnnartoq ingerlaannaq sermeqqittarpoq. Taamaammat miffissianik isumannaatsuutitsiniarnitsinnut ajornartorsiortitseqaaq.
- Timmisartorluni angallannerup isumannaaatsuunissaa uatsinnut pingaarnerpaavoq, isumannaallisaarnerlu pingaarnerpaatittuaannarparput.
Air Greenland isumaqataanngitsoq
Timmisartortitseqatigiiffiit tamarmik miffissiap qanoq innera elektronikkikkut atortorissaarutimikkut takusinnaasarpaat, timmisartullu qangattannginnerini misissorsinnaallugu.
Henrik Estrup taama oqarpoq:
- Tuukkap Københavnimiit qangattannginnerani miffissiaq qanoq innersoq ilisimaneqareertarpoq. Maanngaraannilu akunnerit sisamat timmisartortoqassaaq, timmisartortitseqatigiiffiullu miffissiaq piffissap taassuma iluani piariissasoq naatsorsuutigippagu, taava timmisartup qangattarnissaa aalajangissavaat upperalugulu; taamaanngippat utiinnartariaqarpoq.
Tuukkarli neriuuteqarnerinnaq tunngavigalugu qangattarneq ajortoq, Air Greenlandimi attaveqaqatigiinnermut pisortaq, Inga Dóra Guðmundsdottir Markussen oqarpoq.
- Nunarsuarmi tamarmi timmisartorsuit tikiffissaminni miffissiap piareerneranik nalunaarfigineqanngikkaluarlutik qangattartarput, tassami minnginnermi miffissiap piareersimanissaa naatsorsuutigineqartarmat. Qangattarnissaq sioqqullugu miffissiap piareernissaa ilimanngitsoq mittarfik nalunaarpat tamanna allaavoq – timmisartuussinitsinnilu kingullerni taama pisoqanngilaq, tassami minnissaq utaqqillugu qulaavaasariaqartarpugut, utiinnarnissarli naggataagut aalajangertarlugu.
Donald Trump Juniorip tikinnera
Air Greenlandip timmisartuutai tamarmik Nuummut missinnaanngitsut, sooq Donald Trump Juniorip tikissinnaanera inoqatinut attaveqaatini paatsuungassutigineqaaluppoq.
Tassunga tunngatillugu Air Greenlandip pisortaanera, Jacob Nitter Sørensen, Facebookimini ima allappoq:
- Isumannaallisaanermi malittarisassat sukannerneroqisut malillugit Tuukkaq timmisartuussisarpoq. Tuukkaq miffissiap takissusaata 60 %-ia nallertinnagu missinnaasariaqarpoq unillunilu. Miffissiaq masappat quasarpalluunniit isumannaallisaaneq pissutigalugu Tuukkami timmisartortartut 15 procentinik suli pisariaqartitsissapput. Taakku piumasaqaatit timmisartunut inuit namminneq pigisaannut atuutinngilaq, taakkumi miffissiap tamakkiisup takissusaata iluani unissinnaagunik naammappoq.
- Eqqaamaneqartariaqarpoq Trumpip timmisartuutaa mikkami ikittuaraannarnik ilaasoqarmat, minnerminilu immaqa 70 tonsinik oqimaassuseqarsimassalluni. Tuukkaq 305-inik ilaasoqarluni mittarpoq, taassumalu saniatigut allakkanik nassiussanillu 180 tonsinik usilluni mittarluni, taamaammat miffissiaq takinerusoq pisariaqartillugu.
