Nunatta kujataa sikorsuit pissutigalugu aningaasanik annaasaqartoq – naalakkersuisut naammagittaqqusisut
Sikorsuit ukiuni qulikkaani ukioq mannatulli ajornartorsiortitsitigisimanngillat.
Taakkulu umiarsuarnut takornariartaatigut nunatta kujataanukarsinnaanngitsunut ajornartorsiutaapput. Umiarsuit takornariartaatit 130-t missaanniittut nunatta kujataanut aasaq manna tikinnissaat missiliorneqarsimapput, taakkunanngali 30-t maanna taamaatitsiinnareerput.
Pissutsit juulip naanerani allanngunngippata takornariartaatit 50-init 60-inut tikinngitsuussasut, naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarummi allapput.
Pitsanngoriangaanngillallu. Silasiortut oqarnerat naapertorlugu sikorsuit juulip naanissaanut unammillernartitsissapput.
Sikorsuillu pingaartumik takornariaqarnermik suliaqartunut, sipaarniuteqartariaqartunut sulisunillu akissarsiaqartitsinatik angerlartiinnartitsisariaqartunut kingunerluuteqartitsereersut, tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.
- Naalakkersuisunit pisut pingaaruteqarneri ilisimaneqarpoq, isertitassatut annaasat annertussusaat misissorneqaleruttorpoq, inuussutissarsiornermut naalakkersuisoq, Naaja Nathanielsen (IA), tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
- Inuussutissarsiortut ilaqutariillu sikorsuaqarnerani toqqaannartumik eqqugaasut Naalakkersuisut Kommune Kujalliullu qanoq ikiorneqarsinnaanersut misissuleruttorpaat.
Ikiorsiinissarli piariiliivinngilaq. Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup takornariaqarnermik suliaqartut naammagittarnissaannik piumaffigai:
- Ingerlatsisut eqqugaasut oqaloqatiginerisa kingorna, isertitallu annaasat annertussusaat paasereeriarutsigu ikiorsiissutit naapertuuttut aatsaat isumagineqassapput, tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.
Sikorsuaqangaatsiartoq
Sikorsuit ukiup aallartinneraniilli nunatta kujataata kangerluiniilerput. Taamaammat umiarsuit angisuut illoqarfinnut talissinnaanngillat, taamaammat Paamiunut Nuummullu ingerlaannartarput.
Tamannalu Greenland Sagalandsip, kaaviaartitaasa annerpaartaat umiarsuarnik takornariaqarnermeersut ulluni makkunani malugisinnaalluarpaa:
- Umiarsuit 70-it missaanniittut ukioq manna tikinnissaat naatsorsuutigigaluarpagut, ulloq manna tikillugu 16-it taamaatiinnarnikuupput. Tamanna aningaasaqarnikkut isumakulutsitsivoq, Greenland Sagalandsimik piginnittoq, Pitsi Høegh, KNR-imut marlunngormat oqarpoq.
Umiarsuit takornariartaatit tikinnginnerat suli kujasinnerulaartumi Nanortalimmi aamma malugineqarsinnaavoq. Minik Serano Frederiksen takornarianut umiarsuarnullu takornariartaatinut angallassinermik aaqqissuussisartumik, suliffeqarfimmik Serano Boat Toursimik piginnittuuvoq. Minik Serano Frederiksenip ukiuni 25-ni Nanortalimmi najugaqarnermini taama sikoqartiginera nalaassimanngilaa.
Minik Serano Frederiksenip qulinik taamaatitsiinnartoqareersoq nalilerpaa. Taakkulu Nanortalimmut 40-t missaanik tikittoqartartumut amerlangaatsiarput.
Aatsaat taama suliassaqartiginissartik naatsorsuutigisimagaluaraat
Ajornartorsiullu tamanna borgmesterip, Stine Egedep (IA) aamma oqaatigaa:
- Ukiut qulikkaat arlallit matuma siorna kingullermik taama sikorsuaqartiginera ajornartorsiutigitigaarput. Ukiuni kingullerni inuussutissarsiutinik ingerlatsisut ineriartorsimaqaat, ingammik takornariaqarnerup iluani, taakkualu aasaq manna aatsaat taamak suliassaqartiginissartik naatsorsuutigisimagaluarpaat, borgmesteri tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
- Inuussutissarsiutillit arlallit angallatisiortorsimapput, unnuisarfinnik sanaartorsimapput, neriniartarfittaartorsimapput suliffissanillu allanik aamma pilersitsisimallutik, taakkualu annaaneqarnissaat ernumanarpoq.
- Naalakkersuisiut aaqqiissutaasinnaasunik ujartuiniarnerat qujarutigeqaarput, taamaaliortoqarneratigummi Kujataani inuussutissarsiorfiit pingaarutillit qulakkeerneqarsinnaassapput.
