Nunatta karsiata amigartooruteqarnera taamaalilluni sinneqartooruteqarfiulerpoq

Nunatta karsia 2017-imi naatsorsuutigisamit isertitaqarneruvoq, naatsorsuutillu naapertorlugit ingerlatseqatigiiffiit, Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut naatsorsuutigisamit pingaarnertut akileraaruteqarnerupput.

- Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaasa akileraarutaasigut 53 mio. kr.-t missaannik isertitaqarnerusoqarsimavoq, taakku Royal Arctic Line A/S-ip, KNI A/S-ip kiisalu Tele Greenland A/S-ip naatsorsuutigisamit akileraaruteqarnerusimanerannit pissarsiaannerupput, naatsorsuutini allassimavoq.

Tassa Tele Greenlandimit Royal Greenlandimiillu iluanaarutinit naatsorsuutigisat 70 millionit koruuninik amerlanerusunik Namminersorlutik Oqartussanut nakkartoqarpoq. 

Nunatta karsia katillugu 186 millionit koruuninik naatsorsuutigisamit isertitaqarneruvoq.

Isertitat qaffasinnerisa saniatigut aningaasartuutit naatsorsuutigisamit ikinnerupput.

AAMMA ATUARUK Nunatta karsiata 2017-imut naatsorsuutai sinneqartoorfiusut

Matumani soraarnerusutisiassat 65-inik ukioqalernermiit 66-inut ukioqalernermut kinguartinneqarnerat pissutigalugu, taakkunani qanoq annertutigisut atorneqarnissaat naatsorsoruminaassimanerat ilaatigut peqqutaavoq.

Siusinaartumik soraarnerusutisiassani aamma taamaattoqarpoq, soraarnerusutisiassani taakkunani marlunni katillugu 42 millionit koruuninik atuinikinnerusoqartoq, naatsorsuutini allassimavoq.

Tamatumalu saniatigut pisortanit ikiorsiissutini soorlu meeqqanut tapini, akilersuutini ineqarnermullu tapiissuteqartarnermi 19 millionit koruuninik atuinikinnerusoqarpoq.

-  2017-imi aningaasaqarnerup ingerlalluarsimanera atuinikinnerusimanermut pissutaasut ilagaat, naatsorsuutini allassimavoq.

Nunatta karsiata 204 millionit koruunit sinneqartoorutigai.

AAMMA ATUARUK EU 235 millioninik nunatta karsianut nakkartitsisoq

AAMMA ATUARUK Nunatta karsia sinneqartooruteqarpoq