Nunatsinnut angalasut misissortittarunnaartut sumiiffinnilu killilersuutit nuna tamakkerlugu atuutilersut
Nunatsinni corona pillugu killilersuutit qaangiunnissaat neriuutigisimagukku tamanna puiuinnarsinnaavat.
Nunatsinnimi assersuutigalugu Danmarkimisut Savalimmiutullu iliortoqanngilaq. Killormuuanilli. Naalagaaffeqatigiit sinnerani ammaasoqarlunilu killilersuutit innersuussutillu atorunnaarsinneqartut nunatsinni sukaterisoqarpoq.
Nunatsinni killilersuinerit - naatsumik
- Nunatsinni tamarmi tamanit iserfigineqarsinnaasuni coronapas atuutissaaq. Tassa neriniartarfinni, imerniartarfinni, filmertarfinni, katersortarfinnilu assigisaanilu.
Ukununnga isissaguit qanermut assiaquteqassaatit
- Tamanit iserfigineqarsinnaasuni (pisiniarfinni, oqaluffinni, atuakkanik atorniartarfinni assigisaanilu).
- Bussinut taxanullu ilaanermi.
-
Nunatsinni tamarmi neriniartarfiit imerniartarfiillu isersinnaasut, qatserisartut amerlassusaasinnaasutut akuerisaasa affaannaat isertissinnaassavaat.
-
Sumiiffiit imigassamik sassaallerfiusartut tamarmik februaarip aallaqqaataata tungaanut nalunaaqutaq 22 matusassapput.
- 15-ileereersimaguit akiuussuserneqarsimanallu taava atuakkanik atorniartarfinnut, filmertarfinnut, imerniartarfinnut, neriniartarfinnut allanullu tamanit iserfigineqarsinnaasunut iseqqusaanngilatit. Tamanna pisiniarfinnut aamma pisortat angallassisutaanut atuutinngilaq. Isernissannut tunillatsinnikuusimanerit uppernarsarsinnaassavat.
Danmarkimit angalasut
- Januaarip ulluisa 26-at aallarnerfigalugu Kastrupimi nassatanik tunniussinermi tunillatsissimannginnermut uppernarsaateqarnissaq pisariaqarunnaarpoq. Tassa misissortissimanermut piumasaqaat atuukkunnaarpoq.
Tamanna Pele Broberg peqqissutsimut naalakkersuisumut paarlattaasup, nakorsaanerullu Henrik L. Hansenip tusagassiortunik katersortitsinerannik saqqummiunneqarpoq.
Aasianni, Ilulissani, Kangerlussuarmi, Maniitsumi, Narsami, Nuummi, Qaqortumi, Qasigiannguani, Sisimiuni aamm Upernavimmi nunaqarfinnilu killilersuutit atuutereersut nunatsinni tamarmi maanna atuutilerput.
Tassa imaappoq nunatsinni tamarmi coronapas aamma tamanit isersigineqarsinnaasuni qanermut assiaqut atuutilerpoq.
Malittarisassaq taanna aqagumiit februaarip ulluisa 14-iata tungaanut atuutissaaq.
Soorli Danmarkimi, Islandimi Savalimmiunilu killilersuiunnaartut nunatsinni sukaterisoqarpa?
- Assigiinngissuteqartorujussuuvoq, nakorsaaneq oqarpoq.
- Nunatsinni suliaritittussat pinasuanngitsut taamaatiinnarlugitillu kinguartippagut. Sulisussarsiornerput unammillernarpoq, piffissamilu matumani uninngasut amerlanerulernissaanut inissaqartitsisoqarani.
- Nunatsinni akiuussuserneqarsimasut Danmarkimi, Islandimi Savalimmiunilu akiuussuserneqarsimasunit ikinnerupput. Tamanna piffissami matumani killiffigisatsinnut pingaaruteqarpoq.
- Tunillatsissimasunut qanillisimasunik aamma ujartuisarunnaarpugut. Tamanna misissueriaatsip allanngortinneqarnerata kinguneraa. Tunillatsissimasunik nassaartorpallaarunnaarpugut. Nunani allani tunillatsissimasunik suli ujartuisoqartarpoq, tamannalu tuniluunnerup pakkersimaarneranut iluaqutaalluni. Nunatsinni pissutsit allarluinnaapput, Henrik L. Hansen oqarpoq.
Danmarkimit angalasussat misissorneqaqqaartarunnaartut
Nunatsinni tamarmi neriniartarfiit imerniartarfiillu isersinnaasut, qatserisartut amerlassusaasinnaasutut akuerisaasa affaannaat isertissinnaassavaat.
Allamillu allannguingaatsiartoqarpoq: Kastrupimi aallarnissamut PCR-imik misissortinnermik tunillatsissimannginnermut uppernarsaateqarnissaq piumasaqaataajunnaarpoq. Tassa imaappoq Danmarkimut nunatsinnut angalaniartut aallannginnerminni misissorteqqaartariaqarunnaarput.
Akiuussuserneqanngilit? Imerniartarfinniissinnaanngilatit
Akiuussuserneqanngitsut 15-it sinnerlugit ukioqartut tamanit iserfigineqarsinnaasunut isersinnaatinneqassanngillat, taamaallaat taakkunani sulisussaagunik isersinnaassapput. Tassa akiuussuserneqarsimanermut uppernarsaat coronapas takutissavaat - imaluunniit tunillatsinnikuusimanerminnik uppernarsaateqassapput.
Taamaammat coronapas nunatsinni killilersuutini nutaani qitiulluinnalerpoq. Neriniartarfinnut, imerniartarfinnut atuakkanilluunniit atorniartarfiliarniartut takutitsinngikkunik isersinnaassanngillat. Aamma naak angerlarsimaffimmi nammineq misissuummi tunillatsissimaneq uppernarsarneqarnikuugaluarpat tamanna coronapassimut atorsinnaassanngilaq.
Taava soormi inuit tunillatsissimanerat coronapassimut nalunaarsorneqarsinnaanngippat sooruna atuinnarniarissi?
- Coronapas suli pisariaqarpoq, naalakkersuisoq Pele Broberg oqarpoq.
- Tamanit iserfigineqarsinnaasumukaraanni napparsimannginneq uppernarsarneqassaaq. Tuniluunnerup siaruatsaaliornissaa peqqinnissaqarfiullu paarinissaa pillugu taamaaliorpugut.
- Tuniluuteruusaaginnartoqarani piffissami sivisunerusumi ingerlaarsinnaanissaa suli kissaatigaarput. Tuniluuttoqangaatsiarpoq. Peqqinnissaqarfimmi sulisorpassuit napparsimapput, Danmarkimiillu sulilersitsiniarnerput ajornartorsiutigaarput. Tamanna unammillernarpoq, nakorsaaneq, Henrik L. Hansen oqarpoq.
Misissueriaaseq allanngortinneqarpoq, taamaalilluni ikittuinnaat, tassa covid-imik tunillatsinnermi napparsimarululersinnaasut kisimik PCR-imik misissortissinnaalerlutik:
Tassa utoqqaat inuillu uummatikkut puatigullu nappaateqartut misissortissinnaapput.
Peqqisseqqittutut nalunaarutiginissaq, angerlarsimaffimmi misissornissaq kiisalu coronamik tunillatsissimaneq nuannertut nuallunnertullu kisimi misigisimanarpat napparsimmavimmut nakorsamulluunniit attaveqarani angerlarsimaffimmi mattusimaannarnissaq inuit namminneq akisussaaffiginerulerpaat.
Tamanna misissuisarfiit napparsimmaviillu malinnaasinnaajunnaarnerannik pissuteqarpoq.
Januaarip sinnera unnukkut qulinut matusassasut
Killilersuutillu marluk ullumi unnuap-qeqqanit atorunnaartussatut pilersaarutaapput: Tassa Qeqqata Kommuniani imigassamik nioqquteqaqqusaannginneq aamma neriniartarfiit imerniartarfiillu unnukkut qulinut matusarnissaat.
Imerniartarfiit aqagu unnukkut matunissaata tungaanut illoqarfissiornissannut qilanaarsimaguit allatut pilersaarusiortariaqarputit. Imerniartarfiit, neriniartarfiit, sutorniartarfiillu (sumiiffiit tamarmik imigassamik saassaallerfiusartut) unnukkut qulinit ullaakkut tallimat tungaanut januaarip sinnerani matoqqasassapput, tamanna partiit siuttuisa isumaqatigiissutigaat.
Qeqqata Kommunianili imigassamik nioqquteqaqqusaannginneq unnuap-qeqqanut – pilersaarut malillugu atorunnaassaaq.
Bogmesterip Malik Berthelsenip (Siumut) qaammatip sinnerani inerteqquteqaannarnissaq kissaatigisimagaluarpaa.
