Nakkutilliisup eqqartuussummik ingerlatitseqqinnini ajorsarfigigaa

Eqqartuussulli ataatsimik allannguuteqarpoq tassa angut Danmarkimi piffissami killiligaanngitsumik pineqaatissinneqartussanngorlugu februaarimi eqqartuussummi aalajangerneqarpoq. Pineqaatissiissulli taanna nunatsinni killiligaanngitsumik pineqaatissinneqartussanngortinneqarpoq.

Angulli niviarsiaqqap atoqatiginissaanut akiliisarsimagaanerminut pinngitsuutinneqarpoq, eqqartuussiviup eqqartuussutaani aamma siusinnerusukkut pinngitsuutinneqarpoq.

KNR-ip suliaq siusinnerusukkut saqqummersereerpaa – tassani angut meeqqamut ukiukitsumik atoqateqarsimasutut 2011-mi eqqartuunneqarsimagaluarluni suliffeqarfimmi ISS Grønlandimi 2015-ip naajartulernerani atorfinitsinneqarsimasoq saqqummiunneqarpoq. ISS-ip angut Pisiffimmi nakkutilliisutut atorfinitsippaa tassanilu niviarsiaraq 13-inik ukiulik naapippaa pisiniarfiullu perusuersartarfiani atoqatigalugu.

AAMMA ATUARUK Suliffeqarfiup atornerluisimasoq nakkutilliisutut atorfinitsippaa - taamaalioqqipporlu

Angutip tamatuma kingorna niviarsiaraq qaammatini pingasunit amerlanerusuni arlaleriarluni atoqatigaa, naak niviarsiaraq isikkumigut ukiukippasikkaluartoq, tamanna eqqartuussiviup ersersippaa.

Niviarsiaqqap arnaata angut marsip aqqaneq aappaani 2016-imi politiinut nalunaarutigaa, kingorna angut tigusarineqarpoq tamatumalu kingorna tigummigallagaaginnavissimalluni.

Unnerluussisussaatisaasuuserup ullumi eqqartuussutip inerneraanut atatillugu oqaatigaa eqqartuussiviup angut pisuusutut eqqartuuteqqimmagu iluarisimaarlugu.

- Kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorneq una ilungersunartorujussuuvoq, inuiaqatigiit tamanna akuerisinnaanagulu akuerinavianngilaa, ullumi oqarpoq.

Naak angut pineqaatissinneqarsimagaluartoq ISS-imit atorfinitsinneqarsimanera suliffeqarfiup tamanna KNR-imut ajuusaarutiginerarnikuuaa.