Najugaqarfeeqqat ajornartorsiuterpassuaqartut
Nunatsinni Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuata, Torben M. Andersenip nunaqarfeeqqat ajornartorsiuterpassuaqarput.
Inuussutissarsiornermi periarfissat killeqartut, innuttaasut ikiliartortut, agguaqatigiissillugu ukiut amerliartortut aamma najugaqarfeqarfinni minnerusuni angutit amerlaneruleriartortut.
Tamakkulu piffissap ingerlanerani piujuartitsinissamut naapertuutinngitsut, Aarhus Universitetiani aningaasaqarnermut professori isumaqarpoq. Taassuma oqarnera naapertorlugu najugaqarfeeqqat aalisarnerup takornariaqarnerulluunniit iluani inuussutissaqarnermi tunngaveqarluanngikkunik - imaluunniit illoqarfinnut annerusunut qanittumiinngikkunik aningaasaqarnikkut inuuniarnikkullu sanngiinnerupput.
- 'Piviusormi erloqinartoq' tassaavoq 'nunasisarnerup ataavartuunnginnera', Torben M. Andersen Future Greenlandimi ataatsimeersuarnermi saqqummiinermini oqarpoq.
Taassumalu tamanna ernumassutigaa, taannami piujuartitsinissamut inunnullu inuuniarnermi atugassarititaasunut tunngassuteqartoq, taanna KNR-imut oqarpoq.
Illoqarfinnut nuussorneq
Nunatsinni nunarsuarmi sumiiffiit allat assigalugit illoqarfinnut ukiuni qulikkaani kingullerni nuussortoqarpoq.
Innuttaasut arlallit, pingaartumik inuusuttut illoqarfinnut annerusunut soorlu Nuummut suliffissat pitsaanerusut, sunngiffimmi kulturikkullu neqeroorutit kiisalu illoqarfinni angisuumik ingerlatsinerit - ingerlatsinerillu imminut sakkortusaataasut pissutigalugit nuussorput.
- Inuit sumiiffinni pisoqarfiusuniikkusupput, Torben M. Andersen oqarpoq.
Illoqarfiit nunaqarfiillu qanoq ungasitsiginerat assartuinermullu atatillugu ajornartorsiutit ineriartornermut ajornerulersitsipput, nunatsinnimi tamarmi inuuniarnermi atugassarititaasunik assigiinnik neqerooruteqarnissaq piviusorsiortuunngilaq.
Torben M. Andersenip tamanna 'annikitsumik ingerlatsinermi akornuteqartitsinermik' taasaminik aamma sulisussarsiornermik ajornartorsiuteqarnermik kinguneqarnerarpaa..
Tamanna nunarput tamakkerlugu illoqarfinni minnerusuni nunaqarfinnilu inuussutissarsiornermit peqqinnissamut sunniuteqarpoq, aningaasaqarnerummi atugarissaarnerullu attannera ajornarnerulermat.
Politikkut apeqqut
Torben M. Andersenip ataatsimeersuarnermi saqqummiinermini poltiikerit aaqqiissutissarsiornissaat innersuussutigaa.
Aningaasaqarnermik ilisimatuup najugaqarfiusartut siammasinnerat kulturikkut politikkikkullu suli pingaaruteqartut oqaatigaa, taassumali oqarnera naapertorlugu politikerit pissutsinut atatillugu iliuuseqarnissaat aamma inuuniarnermi atugassarisat naammaginartuunissaannik aamma najugaqarfiusuni assigiinngitsuni ineriartornissamut periarfissat pitsaanerpaamik qulakkeernissaannik oqallittoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq.
Torben M. Andersenip isiginneriaatsit arlallit oqaatigai, najugaqarfiusunili minnerusuni aningaasaqarnikkut qanoq ineriartortitsisoqarnerusinnaanera apeqqutini pingaarnerpaavoq, taamaalilluni inuussutissarsiornermi suliaqartoqarnerulerlunilu aningaasaqarnikkut piujusuartitsisinnaasumik tunngaviliisoqassaaq.
Pisortanit tapiisoqartariaqartoq, Torben M. Andersen oqarpoq, tamannali pitsaanerpaamik qanoq ilusilerneqarsinnaanersoq assigiinngitsunik isigineqarpoq.
Taassuma politikki iliuuseqarfiunnginnerusoq nalinginnaasumik akitigullu tapiissuteqarfiusoq politikkilu iliuuseqarneruffiusoq susassaqartitsinernut inuussutissarsiornermullu tapiissuteqarfiusoq najukkamilu piujuartitsisinnaasoq, immikkoortippai.
Aammali najukkami akisussaaqataanikkut iliuuseqarnikkullu pissaaq, aaqqiissutit, illoqarfinni anginerusuni aaqqiissutit ilaaginnarnagit, sumiiffinni ataasiakkaani pissutsit immikkut ittut aallaavigineqarniassammata.
Inissiat, inissiat, inissiat
Nunatsinni borgmesterit, Torben M. Andersenip Kalaallit Nunaanni nunassittarneq pillugu oqalugiareernerata kingorna, Future Greenlandimi oqallitsinneqarput.
Nunaqarfiit aningaasaqarniarnikkut ingerlalluarnissaminnut ajornartorsiuteqartorujussuunerat borgmesterit tamarmik isumaqataaffigaat. Tamarmilli nunaqarfiit matuneqannginnissaat isumaqataaffigaat ajornartorsiullu qitiusoq maluginiaqquaat: Inissaqarniarnermi ajornartorsiutit.
KNR-ip Lars Erik Gabrielsen, Avannaata Kommuniani borgmesteri, oqallittoqareernerata kingorna sukumiinerusumik oqaluukkumallugu pissarsiaraa.
Taassuma aningaasaliissuteqarnissamut killissaliussat pitsaanerusut pillugit oqallittoqarnera, politikkikkullu inuussutissarsiornikkullu aningaasaliissuteqarusuttoqarnera tassani oqaluttuaraa.
Taassumalli oqaluinnarnani iliuuseqarnissamut piffissanngorsoraa.
- Killiliisoqanngilaq. Namminersorlutik Oqartussanut qinnuteqaammik nassiussigit akuersissummillu itigartitsissummilluunniit akissutisillutit. Periarfissaavoq, taanna oqarpoq.
Lars Erik Gabrielsenip (S) Torben M. Andersenip isumakuluutai ilisarnartoqartippai, isumaqatigivinnaguli, aningaasaqarnermut proffesorip inissaaleqineq eqqarsaatiginnginnamiuk.
- Pissutissaqarlutik nuuttarput, taanna kalaallit inuusuttut illoqarfinni mikinerusuniittut nunaqarfinniittullu pillugit oqarpoq.
- Inuusuttut ilaquttaminni najugaqarput. Naggataani susoqartarpa? Nuuttarput. Inissaaleqipput.
Borgmesteri inuusuttorpassuarnik illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu sulerusuttunik naapitaqartarluni oqarpoq.
Aalisartunngornissartik, meeqqerivinni sulinissartik utoqqarnilluunniit sullissinissartik takorloorpaat, taanna oqarpoq.
Inissaqanngillalli.
- Sulisinnaasoqarpoq. Anaanamili ataatamilu sinngutiinnarput, Lars Erik Gabrielsen (S) oqarpoq.
Torben M. Andersenip inissianut tunngatillugu ajornartorsiuteqarnera nassuerutigaa, inissaaleqinerlu najugaqarfiusuni minnerusuni 'sanngiiffinnut' ilaasutut oqaatigalugu.
Aaqqiissut uniuuttoq imaluunniit malitassaq?
Avannaani nunaqarfik Oqaatsut Lars Erik Gabrielsenip oqarnera naapertorlugu, najukkat mikinerit aningaasarsiorfissaqqinngitsutut aningaasaliiffissaqqinngitsutulluunniit isigineqartariaqannginnerannut takussutissaapput.
Innuttaasut 19-it nunaqarfimmut 2018-imi uterput. Taava aalisakkerivittaarput massakkullu innuttaasut 50-it sinnerpaat. Inissaaleqisoqarsinnaavoq, qaleralinnilli tunisassiorput - 700 tonsit ukiumut - nunanillu allanit suliartorumasoqartuarluni.
Nunaqarfik iluatsittoqarsinnaaneranut inuillu najukkani mikinerusuni najugaqarusunnerannut assersuusiaraa. Aningaasaqarnerup siuariartorneranut peqataatinneqaannassapput inissaqarlutillu.
Taassumunnga nunaqarfik innuttaasut aningaasaqarnikkut namminneq siuariartornissaannik qulakkeerinninniarnermi malitassaqqippoq.
Torben M. Andersenip nunaqarfik annikitsortalersorlugu ilisimasaqarfiginagu, KNR-imut oqaatigaa.
- Assersuullu taanna iliuuseqarineqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.
- Najugaqarfiusunik minnerusunik ingerlalluartoqarsinnaalluarpoq.
Nunaqarfinnili inuussutissarsiornermut periarfissat assigiinngitsorujussuupput.
- Tamarmik assigiinngillat, taanna oqarpoq.
- Nunaqarfiit tamarmik aalisakkeriveqanngillat, taamaammat taanna piviusumik ajornartorsiutaavoq.
